Kaleva-lehti julkaisi 4.5.1912 Kuusamon kotiseutuhistoriaa käsittelevän Kuusamon numeron.

Kuusamon kotiseutunumero

Lähtiessämme julkaisemaan erityisiä kotiseutunumeroita, jotka sisältäisivät kirjoituksia niin hyvin historian ja muinaismuistojen kuin väestön elämää nykyaikanakin käsittäviä niiden jokapäiväisistä toimista, olemme luulleet tällä tavoin voivamme edes jossakin määrin vaikuttaa siihen suuntaan, että nykyinen polvi oppisi ymmärtämään kotiseutuaan sen kaikessa laajuudessa ja sen kautta ymmärtämään tätä syntymämaataan. Vasta sitte, kun on palava rakkaus syntynyt ei ainoastaan omaan kotiin, vaan sen ympäristöönkin, ihminen voi kääntää katseensa laajemmalle koko isänmaahan ja kansaan.

Onhan tunnettua, että nykyaikana vielä varsin vähän tiedetään mitään edes oman pitäjän vanhemmasta asutuksesta, esi-isäin elämäntavoista heidän pyrinnöistään ja harrastuksistaan. Kansakouluissa kyllä opetetaan pääpiirteissään asutuksen historiaa maassamme, samoin jonkun verran muinaismuistotiedettä, mutta tällä ainoastaan harvoin on siksi elähyttävää vaikutusta, että oppilas koulusta päästyään innostuisi ottamaan selvää edes oman pitäjän vanhimmasta historiasta. Tässä suhteessa on meillä vielä olemassa suuri haaste. Sukukunnat painuvat toisensa perään maan poveen ja monet tärkeät muistotiedot, joita vanhemmat ihmiset vielä voisivat muistaa, painuvat heidän mukanaan hautaan. Ja kuitenkin voi tällaisilla, usein aivan vähäpätöisiltäkin näyttäviltä tarinoilla ja yksityisseikoilla olla varsin tärkeä merkityksensä silloin, kun senkin paikkakunnan asutuksen ja väestön erikoista historiaa aletaan kirjoittaa.

Vasta viime aikoina on virkeämpi harrastus herännyt varsinaiseen kotiseutututkimukseen. Sitä varten löytyy erityinen yhdistyskin, joka julkaisee omaa aikakauskirjaa. Kansanopistoissa miltei yleensä puhutaan kotiseutututkimuksen tärkeydestä ja lukemattomat yksityiset kansalaiset loma-aikansa käyttävät kaikellaisten esineiden kokoamiseen, muistotietojen keräämiseen j.n.e.

Kuinka silloin voisi sanomalehdistö jäädä kylmäksi ja vieraaksi tälle asialle? Onhan sanomalehdistön suurin ja jaloin tehtävä olla ennen kaikkea sivistysväline. Ja kun se leviää tuhansiin koteihin, voi sen vaikutus näin ollen olla tavattoman laajakantoinen. Siksipä se on viime aikoina useilla tahoilla maatamme ryhtynyt edistämään myöskin kotiseutututkimusta, julkaisemalla sitä varten erityisiä suurikokoisia kotiseutunumeroita, joissa se parhaansa mukaan koettaa valaista eri pitäjäin vanhempaa ja nuorempaa elämää ja tapoja.

Tällainen numero tahtoo tänäänkin olla lehtemme ”Kuusamon numero”, joka meillä on neljäs järjestyksessä. Lukuisain arv. avustajiemme kanssa olemme sen saaneet sellaiseksi kuin se nyt lähetetään lukijakunnallemme. Samalla kun kiitämme suuriarvoisesta avustuksesta – ilman sitä kävisi meidän suorastaan mahdottomaksi täyskelpoista aikaansaada, lausumme toivomuksenamme, että nuorempi polvi tämän kautta siellä etäisellä Itä-Pohjanmaalla entistä tarmokkaammin ryhtyisi työskentelemään kotiseutututkimuksen hyväksi. Ja sitä voi tehdä muuten kuka tahansa panemalla muistoon mitä kuulee vanhemmilta ajoilta ja nykyisiltäkin. Sillä kerran on meidänkin aikamme vuoro olla vanha. Se on sivistystyötä, johon jokaista velvoittaa oman maamme ja kansamme onni ja menestys.