[Kuva: Kansalaisopiston tekstiilitöiden näyttely]
Tekstiilitöiden työnäyttely vuonna 1994.

Haapajärven kunnallinen kansalaisopisto (nykyisin Jokilatvan opisto) on perustettu vuonna 1964. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Martti Tossavainen, Aaro Hautakangas, Armas Kosonen, Mikko Saarela, Esa Kiiskilä ja Paavo Niinikoski sekä varajäsenet Juha Eronen ja Mikko Kasila.

Nykyisin hallinnosta vastaa 9-henkinen johtokunta, jossa on Nivalasta 3 jäsentä ja Haapajärveltä, Pyhäjärveltä sekä Reisjärveltä kustakin 2 jäsentä. Hallinto on keskitetty Haapajärvelle.

Vuonna 1964 syksyn opetusohjelmaan kuuluivat mm. konekirjoitus, englannin kieli, kotitalous, pukuompelu, matematiikka, ruotsin kieli, kirjanpito, teatteripiiri, valokuvaus, voimistelu, musiikki ja askartelu. Opetusohjelma on monipuolistunut alkuvuosista: vuoden 2011 kurssiohjelmaan mukaan opistossa voi opiskella ja harrastaa mm. kuvataidetta, kieliä, kotitaloutta, liikuntaa, musiikkia, kirjallisuutta, näyttämö- ja ilmaisutaitoa, huonekalujen kunnostusta, metallitöitä, puutöitä, soitinrakennusta, huovutusta, kirjontaa, kudontaa, neulontaa, ompelua, pitsinnypläystä, keramiikkaa, kirjansidontaa, lasitöitä, mosaiikkia, pajutöitä, joogaa, vesiliikuntaa sekä tietotekniikkaa.

Opiston työkausi on perinteisesti alkanut syyskuun viimeisellä viikolla ja päättynyt huhti–toukokuun vaihteessa. Työviikkoja tulee vuodessa olla vähintään 26. Alussa ei opistolla ollut omia hallinnollisia työtiloja, vaan kansliatyöt tehtiin rehtorin kotona. Ensimmäisenä rehtorina toimi Juha Eronen (1964–71, sivutoiminen). Hänen jälkeensä rehtoreina ovat toimineet Matti Remes, Vilho Mattson sekä uusimpana Kim Oja. Vuonna 1972 opisto sai toimistohuoneen silloisesta kauppalantalosta, ja vuonna 1978 toimistolle vuokrattiin huoneisto Haapajärven keskustornitalosta. Pari vuotta myöhemmin toimisto muutti kaupungintalolle, jossa sen toimipaikka on edelleen.

Kansalaisopiston periaatteena on ollut opetuksen hajasijoittaminen sivukylien kouluille, ja näin tapahtuikin jo muutaman vuoden sisällä opiston alkamisesta. Opisto toimii pääasiassa iltaisin, joten koulujen tilat ovat olleet tehokäytössä. Lakkautetuille kouluille on voitu järjestää esim. kangaspuita kudontapiireille.

[Kuva: Heikki Parttimaan tekemä vene]
Kuvan puuveneen teki Heikki Parttimaa Aholan koulun veneenrakennuspiirissä 1994.

Kansalaisopistojen (kuten työväenopistojenkin) toimenkuvana on opettaa kansalaiselämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja, antaa pohja jatko-opiskelulle, edistää itseopiskelua ja henkistä itsensä kehittämistä sekä ohjata vapaa-ajan oikeaan käyttöön. Opetusta annetaan ylläpitämisluvan mukaisesti laajasti opiston koko toiminta-alueella. Toimistot ja palvelupisteet sijaitsevat Nivalassa, Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä.

[Kuva: Kansalaisopiston taidenäyttely]
Kansalaisopiston työnäyttelyä vuonna 1994.

Tekstiiliaineiden opettaja Tuula Pekkola ehti toimia yhteensä 30 vuotta kansalaisopiston opettajana ennen eläkkeelle jääntiä vuoden 2001 kesällä. Tuula Pekkolan lisäksi muita pitkäaikaisia (30 vuotta tai yli) opettajia ovat olleet Margit Eronen (liikunta), Kyösti Niinikoski (piano) sekä Vilho Mattson (viulu). Keväisin kansalaisopisto järjestää työnäyttelyitä, joissa voi käydä ihailemassa korkeatasoisia töitä.

Vuoden 2011 tietojen mukaan kansalaisopistossa työskentelee koulutussuunnittelija, 3 palvelusihteeriä, kulttuuriohjaaja sekä noin 150 tuntiopettajaa/vuosi, joista 15 päätoimisina.

Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto

Keski-Pohjanmaan kesäyliopiston toimipiste on 1.1.2000 alkaen toiminut myös Haapajärvellä. Hallinnollisesti toimipiste kuuluu Haapajärven kansalaisopiston vastuualueeseen omana tulosyksikkönä, ja toimipisteen johtajana on kansalaisopiston rehtori.

Jokilatvan opisto vastaa myös Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Pyhäjärven toimipaikan toiminnasta. Näissä puitteissa opisto vastaa alueen avoimen yliopisto-opetuksen ja ammatillisen täydennyskoulutuksen toteuttamisesta.