Sievin kotiseutulaulun on sanoittanut sieviläinen runoilija ja taiteilija Elli Sorri. Kyseinen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Sydämeni maa. Sävelen runoon on tehnyt paikkakunnan kanttori Anne Keränen. Laulu voitti 1987 kunnassa järjestetyn kotiseutulaulukilpailun.

Anne Keränen
1. Minä Sievissä polkuni kuljen, tunnen kaiken sydämessäin. Jokilaakson kauniit seudut näen ladot ja lakeuden. Siellä vienoimmat tuulet soittaa puut metsien säestäen. Kotiseutuni kaiken voittaa. Sinä Sievi, seutu rakkaiden muistojen.
  1. Ovat taattoni tehneet työtä,
    kotiseutuni raivanneet,
    Sievin kehityksen myötä,
    päämääränsä saavuttaneet.
    Näin he nukkuvat onnen unta
    Pekanrinteessä levähtäen,
    kirkonkellot vain hiljaa soittaa.
    Sinä Sievi, seutu rakkaiden muistojen.
  2. Ovat Vääräjoen rannat meillä
    uimapaikkana palvelleet.
    Siellä lasten onnenhuudot
    rantaheinikkoon kätkeneet.
    Usein haaveena lapsen mieleen
    leirialue kuvastuu,
    siellä kauneimmat hiekkarannat.
    Sinä Sievi, seutu rakkaiden muistojen.
  3. Pikkuradan varret vielä
    monen muiston herättävät.
    Miehuusvuosien kovaa työtä
    miehet metsässä kestivät.
    On Sievissä kirkkoa kaksi,
    kylät Kukko ja Kiiskilä,
    Saukko, Sikala ja Karjulanmäki.
    Sinä Sievi, seutu rakkaiden muistojen.
  4. Minä Sievissä kulkea tahdon,
    nähdä kaiken kehittyvän,
    kuulla kotoisen linnunlaulun,
    käen koivussa kukkuvan.
    Kotiseudusta kauniista kiitän
    minä isääni ylhäistä,
    kiitoslauluuni tunteen liitän.
    Sinä Sievi, seutu rakkaiden muistojen.
Elli Sorri

Nuotti pdf