Pudasjärven kotiseutulaulun on sanoittanut pudasjärveläinen kulttuurivaikuttaja Martti Nivakoski 1950–1960-lukujen taitteessa. Hänen omien sanojensa mukaan laulu syntyi varta vasten Pudasjärven kotiseutulauluksi. Säveltä Nivakoski ei osannut kuitenkaan tehdä, vaan hän laati sanat ”Rosvo-Roope” -laulun sävelen pohjalta. Laulun nykyinen sävel ja sovitus ovatkin myöhäisempää perua; ne laati puolalaissyntyinen Pudasjärven kansalaisopiston musiikinopettaja J. Dobrowolski vuonna 1968. Laulu sai ensiesityksensä samana vuonna Sarakylän nuorisoseurantalolla.

J. Dobrowolski
1. Kun toiset synnyinseudullensa työnsä omistaa, niin toiset sitä lauluinensa myöskin ylistää. Nyt Pudasjärven pitäjälle tämä laulu soi. Oon ensi kerran täällä nähnyt kirkkaan päivän koin. On pitäjämme laaja, köyhä, ehkä karukin, vanhempamme minulle jo kertoilivat niin. Vaan kaunis se on järvineen ja jokirantoineen, nään kaikkialla täällä vielä kaikkialla täällä vielä toki puhtaan veen.
  1. Meill’ kirkko kyllä taajamasta hiukan eroaa
    vaan kelloin ääni Kurenalle hiljaa kumajaa.
    Kun saavut sinne kaukaa, taikka sivukylältä,
    niin ystävinä sulle siellä kaikki hymyää.
    On meillä täällä laaja sekä kaunis erämaa,
    se kulkijalleen luonnonrauhan aidon tarjoaa.
    Siell’ paikallansa seisoo vielä kotkan pesäpuu
    ja ympärilläs sykkii sulle metsän elo muu.
  2. Jos näköalat kauniit täällä nähdä haluat,
    niin Iso-Syötteen laelle sä silloin kapuat.
    Voit maiset huolesi sä siellä hetkeks unohtaa,
    ja tiedät, synnyinseutuas on helppo rakastaa.
    Vaikk’ monen polku johtanut on täältä kauas pois,
    ei unohtua kotiseutu heiltä koskaan voi.
    He aatoksissaan öin ja päivin tänne halajaa.
    Ei vertaistas voi tarjota ees kauniit kaukomaat.
Martti Nivakoski

Nuotti pdf