[Ulkokuva kirkosta]

1500-luvulla Salon seurakuntaan kuulunut Siikajoki on tunnettu omana kirkkopitäjänään vuodesta 1692 lähtien, joskin päätös omasta pastoraatista oli määrätty jo aiemmin, vuonna 1689. Monien vaiheiden jälkeen Siikajokilaakson kirkkoherrakunta jaettiin Siikajoen ja Piippolan kirkkoherrakuntiin vuonna 1845; sen jälkeen Rantsilan kirkkoherrakunta itsenäistyi Siikajoesta vuonna 1873 ja Paavola vuotta myöhemmin. Revonlahti itsenäistyi viimeisenä virallisesti vuonna 1930.

[Ulkokuva tapulista]

Kun Siikajoki ja vuonna 1973 Revonlahden ja Paavolan kunnista muodostettu Ruukin kunta yhdistyivät vuoden 2007 alussa, liittyi Siikajoen seurakunta Siikasalon seurakuntaan.

Siikajoen ensimmäinen kirkko rakennettiin mahdollisesti jo vuonna 1589. Sen polttivat venäläiset vuonna 1591; nykyisen kirkon alttarinpuoleisien sidehirsien tekstin mukaan ”Sijcajoen ensimäinen kircko on seisonut joen törmällä, joca maa wähittäin jo coconans on jokehen wyörynyt”. Toinen kirkko rakennettiin vuonna 1600. Se purettiin nykyisen, kolmannen kirkon tieltä, joka nousi toisen kirkon sijoille vuonna 1701. Kirkkoa korjattiin vuonna 1765, kun siitä uusittiin lattia, katto ja penkit. Samana vuonna Jaakko Suonperä rakensi kirkkoon saarnatuolin.

[Kuva saarnatuolista]

Nykyisen ulkoasunsa kirkko sai vuonna 1852, kun sitä korjattiin Oulun lääninarkkitehti Johan Oldenburgin suunnitelmien mukaan. Nelisakaraisen kirkon keskustassa on nelisivuisen attikan varassa kupukattoinen torni. Kirkon kahdessa sakarassa on aumatut katot, kahdessa päädylliset. Alttari oli alun perin kirkon kaakkoiskulmassa, josta se siirrettiin nykyiseen paikkaansa kirkon itäsakaraan vuoden 1852 korjaustöiden yhteydessä. Aikojen kuluessa kirkkoa on korjattu useaan kertaan; esimerkiksi vuoden 1958 remontissa kirkon sisämaalaus uusittiin ja sinne asennettiin keskusöljylämmitys. Kirkossa on tilaa yhteensä 520 ihmiselle. Kirkon vieressä on kuuluisan kirkonrakentajan Heikki Väänäsen johdolla vuonna 1765 rakennettu puutapuli. Kellot ovat vuosilta 1730 ja 1749, iso kello uusittiin vuonna 1997.

Vuosina 1771–1772 kuuluisa kirkkomaalari Mikael Toppelius koristeli kirkon maalauksillaan. Hän maalasi alttaritaulun Jeesus Getsemanessa sekä koristeli saarnatuolin, johon on kuvattu Herrain Herra ja evankelistat. Alttaritaulun yläpuolella oleva Keihäänpisto-maalaus on myös Toppeliuksen käsialaa. Alttaritaulut lähetettiin kesällä 1999 restauroitavaksi Valamon luostariin, josta ne saatiin vuoden kuluttua takaisin.

[Kuva alttarista] [Kuva: Lasimaalaus] [Kuva: Tapulin kello kirkon eteisessä]

Kirkon alttarinpuoleisia ikkunoita koristavat Hilkka Toivolan vuonna 1958 tekemät lasimaalaukset Kaksi kalaa ja viisi leipää, Jeesus ilmestyy opetuslapsille sekä Jeesus siunaa lapsia. Alttaritaulun edessä seisova iso messinkinen seitsenhaarainen kynttilänjalka oli aikoinaan Siikajoen kirkon ainoa valonlähde. Jumalanpalvelukseen saavuttaessa tuotiin mukana omat kynttilät, joita varten kirkonpenkkien selkänojiin tehdyt kolot ovat vieläkin jäljellä. Kirkon messinkiset kattokruunut ovat vuodelta 1845 ja lampetit vuodelta 1759. Vuonna 1984 kattokruunu ja lampetteja uusittiin. Katosta roikkuva kristallikruunu siirrettiin kirkkoon 1800-luvulla pappilan salista.

[Kuva kirkon sisältä] [Kuva:]

Siikajoen kirkon läheisyydessä käytiin Suomen sodan aikana Siikajoen taistelu. Taistelun muistona on kirkon edessä vuonna 1934 paljastettu Siikajoen taistelun muistomerkki, jonka on suunnitellut arkkitehti Matti Visanti. Muistomerkin vieressä kasvavan ison kaksihaaraisen männyn halkaisi Suomen sodan aikana tykinkuula.

Lähdeluettelo

  • Siikasalon seurakunta [http://siikasalonsrk.nettisivut.fi/seurakunnan_esittely/historiaa/siikajoen_seurakunta/, toimimaton linkki].
  • Raahen matkailuoppaat: Siikajoen kirkko.
  • Toppila, Irja: Siikajoen kirkko 300 vuotta. Päivämies 11.4.2001, s. 13
  • Myllykoski, Timo: Maakunnan vanhin puukirkko 300 vuotta: Siikajoen kolmas kirkko on kestänyt arvokkaasti monet koettelemukset. Kaleva 4.6.2001, s. 6