[Kuva: kirkko]

Reisjärven seurakunta itsenästyi 1868. Sitä ennen se toimi Kalajoen rukoushuonekuntana vuodesta 1647 ja kappeliseurakuntana 1826–1838. Vuosina 1838–1868 Reisjärvi kuului kappeliseurakuntana Haapajärveen. Reisjärvi sai ensimmäisenä Kalajoen emäseurakunnan osana oman kirkon 1620-luvulla.

[Kuva saarnastuolista]
Saarnastuoli

Aluksi Kalajoen papit kävivät Reisjärvellä toimittamassa jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset muutaman kerran vuodessa. Vasta 1700-luvun alkupuolella yksi Kalajoen kappalaisista asettui Alavieskaan ja vähän myöhemmin Sieviin, mistäkäsin myös Reisjärveä hoidettiin. Vuodesta 1782 lähtien reisjärvisten omana pappina toimi niin kutsuttu pitäjänapulainen. Kappeliseurakuntaoikeuden myötä saatiin paikkakunnalle oma kappalainen.

Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli vaatimaton, suorakaiteen muotoinen ja ilman tornia. Se oli rakennettu puusta ja sijaitsi nykyisen kirkon paikalla. Vanhasta kirkosta on säilynyt muun muassa messukasukka vuodelta 1777 ja kirkonkello vuodelta 1773.

1800-luvun alussa ryhdyttiin suunnittelemaan uutta kirkkoa. Heikki Kuorikosken laatimia piirustuksia eivät reisjärviset kuitenkaan hyväksyneet. Lopulliset piirustukset teki todennäköisesti Kuorikosken suunnitelman pohjalta Anton Vilhelm Arppe. Kirkon rakensi reisjärvinen Niilo Koskela ja työ valmistui 1820. Kirkko vihittiin 2.9.1821 ja nimettiin Elisabetin kirkoksi.

[Kuva tapulista]
Kellotapuli
[Kuva alttaritaulusta]
Alttaritaulu

Uusi kirkko muistutti Perä-Pohjolan karuja ja yksinkertaisia kirkkorakennuksia. Siinä oli vuoraamattomat, korkeat hirsiseinät ja matala aumakatto. Alttaritaulu ja lämmityslaitteet puuttuivat. Nykyisen alttaritaulun on maalannut A. Heickell. (Kristuksen kirkastuminen, 1913). Ristin muotoista kirkkoa koristivat pyörökaari-ikkunat ja katon harjalla pieni torni. Samaan aikaan kirkon kanssa valmistui myös erillinen kellotapuli, joka on pohjalaista tyyliä. Sekä tapuli että kirkko siveltiin aluksi tervalla. Tapulissa on kaksi kelloa, joiden soitto on nykyisin automatisoitu.

Kirkko korjattiin perusteellisesti vuonna 1900 ja muutenkin sitä kaunistettiin vuosisadan alussa. Kirkko sai goottilaiset piirteet. Ikkunoita lisättiin ja kattoa korotettiin. Entinen pieni keskustorni korvattiin uudella ja isommalla. Penkit uusittiin ja lehtereitä lisättiin sekä laajennettiin. Istumapaikkoja on 800.

Reisjärven kirkko on hyvin valoisa. Tämä johtuu runsaista ikkunoista ja vaaleista värisävyisä. 1990-luvun alussa kirkon kuoriosaa on laajennettu ja entisöity. Reisjärvinen koristepuuseppä Reijo Hylkilä on valmistanut uuden, alkuperäistä mallia olevan alttarikaiteen sekä lukupulpetin, kastepäydän ja kuoritilan tuolit kirkkoon. Alttarikaide ja alttaripöytä ovat siirrettäviä. Kirkossa on tehty 1996 sisämaalaus ja muita korjaustöitä.

Kirkko on vuosien saatossa saanut lahjoituksina muun muassa kirkkotekstiilejä ja kastemaljan. Uusimmat messukasukat kaikissa liturgisissa väreissä on valmistettu Englannissa. Reisärven kirkko on tarjonnut monille sukupolville kauniit puitteet rukoukseen, hiljentymiseen ja Jumalan sanan kuulemiseen.

Kirkkomme on keskellä kylää, sillä kirkon itäinen ovi avautuu liikekeskusten eteen ja läntinen puolestaan 1973 rakennetun ja kymmenen vuotta myöhemmin laajennetun seurakuntakodin pihamaan suuntaan. Kirkon seinustalla on nälkään kuolleiden muistomerkki kertomassa tämän seudun ihmisten koettelemuksista, mutta myös uskosta Jumalaan.

[Kuva: kirkko 1900-luvun alussa]
Kirkko 1900-luvun alkupuolella
[Sisäkuva]
Kirkko sisältä
[Sisäkuva]
Kirkko sisältä