[Ulkokuva Raahen kirkosta]

Raahen ensimmäisenä kirkkona toimi aikoinaan pieni saarnahuone, joka oli siirretty Ristikarista markkinatorin (nykyisen Myhrbergin puiston) laitaan. Saarnahuone ei kuitenkaan ehtinyt olla käytössä montakaan vuotta, ennen kuin raahelaiset jo rupesivat rakentamaan itselleen kunnon kirkkoa. Vuonna 1655 olikin uusi, 1600-luvulle tyypillinen pitkäkirkko valmistunut kylän koilliselle kulmalle. Raahen silloinen pormestari Henrik Corte kutsui samana vuonna kuvaintekijä Michel Sigfredsson Baltin Turusta Raaheen valmistamaan uuteen kirkkoon saarnatuolin. Saarnatuolin ohella Balt nikkaroi Raahen kirkkoon myös puuveistokset vuosina 1669–1673.

Isonvihan jälkeen kirkko oli huonossa kunnossa, mutta seurakuntalaisten avustuksien turvin päästiin kunnostustöihin. 1740-luvun lopulla kirkko valkaistiin ja koristemaalattiin sisältä. Vuonna 1884 kirkkoa korjattiin sekä ulkoa että sisältä; tuolloin muun muassa puuveistokset puhdistettiin ja maalattiin. Uusissa maaleissaan veistokset olivat kuitenkin niin räikeitä, etteivät raahelaiset enää halunneet niitä kirkkoonsa. Puuveistosten vastustajat arvelivat, että ne johdattaisivat kaikessa komeudessaan kirkkoväen ajatukset pois päivän tekstistä. Puuveistokset siirrettiin muutamaa lukuun ottamatta tapuliin varastoon.

Heinäkuussa 1908 Raahen kirkko tuhoutui tulipalossa maan tasalle. Palolta säästyi kirkon tapuli, jossa säilytettiin kirkosta häädettyjä puuveistoksia. Veistokset siirrettiin Raahen museoon vuonna 1912, kun tapuli purettiin.

[Kuva Raahen kirkon ulko-ovesta]

Raahen nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1909–1912 vanhan kirkon paikalle. Kansallis­romanttista tyyli­suuntaa edustavan kirkon piirsi ja raken­nutti arkki­tehti ja insinööri Josef Sten­bäck. Puukirkon tuhouduttua tuli­palossa raahe­laiset halusivat kirkon, joka ei palaisi. Niinpä rakennus­materiaaliksi valittiin graniitti­laatat, jotka louhittiin suurimmaksi osaksi kaupungin pohjois­rannan lähellä olevan Ruottalon saaren kalliosta. Graniitti­lohkareet vedettiin hevosilla ensin jäätä pitkin rantaan ja sitä myötä kirkon­mäelle, jossa ne saivat lopulliset mittansa ja muotonsa. Raahen kirkon seinät ovat sisäpuolelta rapattua tiiltä, ja katto on valmistettu sementtipaanuista. Kivikirkon 52 metriä korkea torni toimi aikoinaan merimerkkinä merenkulkijoille. Tuolta ajalta ovat tornissa säilyneet majakan valolaitteet. Tornin huipussa seisoo ristin sijaan kukko, kuten useissa muissakin rannikkoseudun kirkkojen torneissa. Tornin numerokello on valmistunut vuonna 1911. Kirkossa on tilaa noin 1 000 hengelle, ja sen vihki käyttöön 24.3.1912 piispa Juho Koskimies. Kirkko nimettiin Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi.

Raahen kirkossa suoritettiin perusteellinen korjaus vuonna 1972. Sisätilat maalasi tuolloin maalarimestari Aake Oravisjärvi Pyhäjoelta. Vuonna 1996 uusittiin kirkon katto. Vuonna 2010 aloitettiin mittava peruskorjaus, jossa uusitaan muun muassa pihan istutukset ja kirkon portaat sekä korjataan ikkunat ja tornin kellotaulu. Kirkon sisätilat kunnostetaan kellarista lähtien. Myös urut uusitaan. Uudet, 32-äänikertaiset urut valmistaa urkurakentamo Martti Porthan weißenfalsilaisen urkurakentajan Friedrich Ladegastin (1818–1905) tyyliin, ja niiden arvellaan olevan soittokunnossa viimeistään ensimmäisenä adventtina 2012.

Jo kirkon suunnittelu- ja valmistumisvaiheessa oli arkkitehti Stenbäck toteuttanut alttarin yläpuolelle erityisen syvennyksen alttaritaulua varten. Syvennys sai kuitenkin olla tyhjillään vuoteen 1926 asti. Tuolloin valmistui taiteilijaprofessori Eero Järnefeltin maalaama alttaritaulu, jonka aiheena on Jeesuksen kanssa myrskyssä. Taiteilija itse antoi teokselleen nimeksi Heräävä toivo. Hän hahmotteli alttaritaulun luonnokset Helsingissä käyttäen malleinaan Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen oppilaita ja suoritti varsinaisen maalaustyön Pariisissa. Alttaritaulun vihkiäiset pidettiin lokakuussa 1926. Vihkimisseremoniaa oli suorittamassa jälleen piispa Koskimies.

[Sisäkuva Raahen kirkosta] [Sisäkuva Raahen kirkosta]

Raahen kirkon komeat, laivan reelinkiä muistuttavat kattokruunut sekä lampetit on takonut raahelainen taidetakoja A. F. Westman. Kirkon saarnatuoli on suunniteltu muistuttamaan palaneen kirkon saarnatuolia. Kirkkolaivan Raahen kirkko sai vasta vuonna 1990; sen valmisti Olavi Pelkonen rakennusmestari Nils-Erik Kierkegaardin piirustusten mukaan. Kuorin etelänpuoleisessa ikkunassa on vuonna 1988 valmistunut lasimaalaus, joka on liminkalaisen taiteilijan Matti Lammen suunnittelema. Lasimaalauksen aiheena ovat Jeesuksen sanat ”Minä teen teistä ihmisten kalastajia.” Maalauksessa Pyhän Kolminaisuuden symbolia kohti kohoaa käsivarsien tapaisina kaksi kalastusverkon päätä, joihin on tarttunut erilaisia kaloja.

Lähdeluettelo

  • Raahen matkailuoppaat. Raahen kirkko.
  • Vähökangas, Kirsti: Apua, kirkko palaa!. Raahelainen 23.7.2008, s. 12.
  • Vähäkangas, Kirsti: Kirkko odottaa suurremonttia ja satavuotisjuhlaa: Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Raahelainen 20.7.2005, s. 8.
  • Suomela, Martti: Raahen kirkko: kansallisromanttisen rakennustyylin graniittinen monumentti. Raahelainen 21.2.2001, s. 4–5.
  • Ojanperä, Miina: Kesän mittavin remontti. Raahen seutu, julkaistu 2.6.2010.
  • Sillasto, Merja: Saksalaisen romantiikan tyyliin. Raahen seutu, julkaistu 15.3.2010.