[Kuva: Pudasjärven kirkko]
Pudasjärven nykyinen, järjestyksessä kolmas kirkko.

Pudasjärven seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi nykyisessä kirkkokartanossa Riekinkankaalla. Kirkko purettiin 1670-luvun alussa ja tilalle rakennettiin uusi kirkko vuonna 1673. Pudasjärven toinen kirkko oli Pohjanmaan 1600-luvun kirkkoarkkitehtuurille tyypillinen länsitornillinen pitkäkirkko.

Isonvihan aikana ja sen jälkeen Pudasjärven kirkko oli rappeutunut pahoin. Kirkontorni oli romahtamaisillaan, ja tuomiokapituli kehotti seurakuntaa purkamaan sen välittömästi. 1760-luvulla kirkkoa korjailtiin jatkuvasti. Elokuussa 1777 pidettiin katselmus, jossa todettiin, että kirkko oli rappiokuntoinen, ahdas ja pimeä. Seurakuntaan oli saatava uusi kirkko.

Uuden kirkon piirustukset laati arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz. Ajan tyyli-ihanteiden mukaan Adelcrantz piirsi kirkosta ristikirkon. Tyyliltään kirkko on uusklassinen, ja istumapaikkoja siellä on noin 600. Rakennusurakan sai rakennusmestari Pentti Paso Alakiimingin kylästä; rakennustyö alkoi 11.9.1780, ja kirkon vihki käyttöön lääninrovasti, Siikajoen kirkkoherra Kristian Henrik Keckman 6.1.1783. Kirkko kastettiin Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa kruununprinssi Kustaa Adolfin nimikkokirkoksi.

Kirkon sisustus ja maalaukset

Vanhan kirkon sisävarustusta siirrettiin uuteen kirkkoon. Maalari Peter Bergströmiltä ostettiin kolme maalausta: Pyhä Ehtoollinen, Jeesus Getsemanessa ja Kristus ristillä. Bergström maalasi teokset vuonna 1741.

[Kuva: Maalaus Ehtoollisen asettaminen]
Ehtoollisen asettaminen.
[Kuva: Maalaus Jeesus Getsemanessa]
Jeesus Getsemanessa.
[Kuva: Maalaus Kristus ristillä]
Kristus ristillä.

Kirkossa on myös toinen ristiinnaulitsemista esittävä maalaus, mutta siinä ei ole signeerausta. Maalaus on tyyliltään Bergströmille ominainen, joten se lienee hänen maalaamansa. Saarnatuolin on veistänyt kirkon rakentaja Pentti Paso vuosina 1781–82. Kivijalan ja viinikellarin on muurannut muurari Matti Salmela. Puusepäntyöt kirkon sisällä on tehnyt oululainen snikkari Jakob Bränholm. Vuonna 1799 oululainen hopeaseppä Handsted valmisti kirkkoon ehtoollisvälineet, ja vuonna 1841 raahelainen kultaseppä Hårdh valmisti pienemmän ehtoolliskalkin ja -lautasen. Alttaritaulun Ristiinnaulittu on maalannut Johan Gustaf Hedman vuonna 1825. Taulun ovat kirkolle lahjoittaneet kirkkoherra Abr. Montin, kappalainen J. H. Kranck ja nimismies Cr. J. Planting.

[Kuva: Maalaus Ristiinnaulitseminen]
Ristiinnaulitseminen.
[Kuva: Alttari]
Alttari.
[Kuva: saarnastuoli]
Saarnatuoli.

[Kuva: lippu]

Sakastissa säilytetään Pudasjärven vapaaehtoiskomppanian lippua Kustaa III:n sodan ajalta. Lippu on ommeltu vaaleansinisestä pellavakankaasta. Lipun toisella puolella on Pudasjärven kunnan sinetin karhu, toisella puolella on Pohjanmaan vaakuna.

Urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1952; ne ovat 18-äänikertaiset pneumaattiset urut.

Kellotapuli

[Kuva: Kellotapuli]

Kellotapuli on rakennettu kesällä 1761. Rakentajana oli Heikki Väänänen. Tapulin maalaukset on tehnyt kirkkomaalari Mikael Toppelius vuosina 1765–66. Rakennuksen joka sivulla toistuvat samat kolme kuva-aihetta. Ensimmäinen maalaus esittää runsaudensarvia, jotka reunustavat lyyraa ja sen yläpuolella olevaa aurinkoa. Toisessa maalauksessa on takajaloillaan seisova jalopeura, joka kannattelee etukäpälissään jousta. Kolmas on kukkasommitelma. Myös kellotapulin oven yläpuolella on Toppeliuksen maalaus. Maalaus on aika himmentynyt, ja se esittää pasuunoihin puhaltavia enkeleitä. Sitä kiertää raamatunlauseita, jotka liittyvät ylösnousemukseen.

[Kuva: Kellotapulin maalaukset]

Kirkonkellot

Kirkon molemmat kellot säilyivät isonvihan yli maahan kätkettyinä. Kristiina-kuningattaren lahjoittama pienempi kello särkyi myöhemmin. Seppä Erkki Oinas ja talollinen Antti Keränen korjasivat kellon, mutta se katsottiin silti niin huonokuntoiseksi, että se päätettiin valaa uudelleen ja isommaksi. Kello kuljetettiin sulan veden aikana vuonna 1806 Tukholmaan, jossa valaja Carl Fredrik Grönvall valoi sen 680 kilon painoiseksi. Kesällä 1807 kello tuotiin Tukholmasta ja sitä soitettiin ensi kerran jouluna 1807.

Hautausmaat

Kirkon ympärillä oleva kirkkotarha oli päähautausmaana läpi 1700-luvun. Vainajia haudattiin myös kirkon ympärillä olleisiin katettuihin puuhautoihin. Hautojen täyttyessä ne tyhjennettiin luuhuoneeseen. Kirkon sisään haudattiin pappeja ja heidän perheenjäseniään, mutta myös varakkaat talonpojat lunastivat kirkosta hautapaikkoja itselleen ja perheelleen. Viimeiset hautaukset kirkkoon tehtiin vuonna 1779, koska valtiopäivät teki päätöksen, jossa se kielsi kirkkoon hautaamisen. 1760-luvulla aloitettiin hautaukset myös Jokijärven Simosensaareen sekä Kynsiperän Lotanniemeen.

[Kuva: Hautausmaan portti]

Hautausmaan ympärille rakennettiin vuonna 1796 hirsiaita, joka maalattiin punavärillä ja jonka katto tervattiin. Aita on 1300 metrin pituinen. Hautausmaan sisäänkäynnit olivat tapulin pohjahuoneessa ja asehuoneessa, joka rakennettiin vuonna 1761 samaan aikaan kuin kellotapulikin.

Suomen sodan aikana vuosina 1808–09 riehuneet tautiepidemiat surmasivat ihmisiä siinä määrin, että hautausmaa kirkon ympärillä tuli täyteen. Vuonna 1809 kirkon läheisyydestä erotettiin uusi hautausmaa-alue.

Lähdeluettelo

  • Oulun läänin kirkot (1985). Länsikirja.
  • Vahtola, Jouko (1981). Pudasjärven seurakunnan historia. Pudasjärven seurakunta, Pudasjärvi.