[Kuva: Kirkko sisäpihalta]

[Kuva: Kirkon kuva vuodelta 1924]
Kuva vuodelta 1924.

Piippolan seurakunta kuului aikoinaan Siikajoen emäseurakuntaan. Piippolan saarnahuonekunta perustettiin kuninkaallisella kirjeellä 10.7.1769. Vuonna 1845 Piippolasta tuli emäseurakunta, johon nykyiset Siikajokilatvan seurakunnat kuuluivat kappeliseurakuntina. Kestilä, Pulkkila ja Pyhäntä itsenäistyivät vuoteen 1909 mennessä.

[Kuva: Tapuli]
Tapuli.

Piippolan kirkko on puinen ristikirkko. Sen rakentaminen aloitettiin ilman lupaa jo ennen saarnahuonekunnan perustamista. Useiden vuosien rakennustyö jatkui Simo Jylkän johdolla vuoden 1771 alkuun, jolloin kirkko vihittiin käyttöön uudenvuodenpävänä. Kirkko sai nimekseen Magdalenan kirkko silloisen kruununprinsessan mukaan. Kirkkohankkeen vetäjänä oli isäntä Christer Piippo, jonka maasta kirkon paikka erotettiin. Piippo toimi myös ensimmäiset kymmenen vuotta kirkkoväärtinä.

[Kuva: Sakastissa oleva taulu]
Piippolan kirkko ennen vuoden 1888 muutostöitä. E. Hankosen maalaama taulu vuodelta 1948 sijaitsee sakastissa.

Alun perin kirkko rakennettiin niin suureksi, että seurakuntalaiset mahtuisivat kerralla kirkkoon – istumapaikkoja on 600. Vanha kirkkorakennus vaatii paljon huolenpitoa. Piippolan kirkossa suuria korjauksia on tehty toista kymmentä. Vuonna 1888 kirkon loivakaariset ovet ja ikkunat saivat goottilaisen muodon. Myös ulkoasu muuttui ratkaisevasti, minkä vuoksi kirkkoa ei aina uskota Simo Jylkän työksi.

Kirkkoherra Rurik Calamnius kirjoittaa kirkon vaiheista vuonna 1912:

”Sen mukaan kuin varat myöten antoivat, koetti seurakunta pitää huolta siitä, että kirkko varsinkin sisältä olisi pyhää tarkoitustaan vastaavassa kunnossa: ja tavallaan olikin, vanhan kirkon seinämaalaus oli erityisen arvokas, sillä siellä oli maan kuulun kirkkomaalarin Michael Toppeliuksen siveltimen jälkiä.”

[Kuva saarnastuolista]

Toppelius oli näet tilattu vuonna 1779 maalaamaan saarnastuoli tauluineen. Calamnius jatkaa:

”On valitettava vahinko, ettei kirkkoa korjattaessa vuonna 1888 tälle taidemaalaukselle, josta moni seurakunta varmaan olisi ylpeä, osattu antaa sen suurempaa arvoa, kuin että se uudella päällemaalauksella jäljettömiin hävitettiin.”

Vuonna 1956–57 parannettiin lämpöeristyksiä ja tehtiin sisäikkunat, asennettiin sähkövalot ja uusittiin paanukatto. Vuosien 1999–2000 korjauksessa kirkko maalattiin sisältä ja ulkoa, sakasti korjattiin, rakennettiin lisätiloja, lisättiin lämpöerityksiä ja alttaripöytä muutettiin irti seinästä. Myös penkkejä vähennettiin. Saarnastuoli konservoitiin vuoden 1779 asuun. Työn tekivät Ritva ja Raimo Alakärppä. Saarnastuolissa esiintyviä kuva-aiheita ovat Kristus, Matteus – siivekäs ihminen, Markus – leijona, Luukas – härkä, Johannes – kotka, Mooses – laintaulut, Kuolema – viikate. Kirkon 15-äänikertaiset urut on ostettu Kangasalan urkutehtaalta vuonna 1959.

Kristus
Matteus
Markus
Luukas
Johannes
Mooses
Kuolema

Viimeisimmässä korjauksessa kunnostettiin myös kirkkopuisto, jossa on 67 sankarivainajan paadet ja taiteilija Germund Paaerin suunnittelema yhteispatsas.

[Kuva alttaritaulusta]
”Jeesus kolkuttaa ovelle”.

Alttaritaulun ”Jeesus kolkuttaa ovelle” on maalannut Kaarlo Metsävainio vuonna 1910 saksalaisen Hofmannin alkuteoksen mukaan. Piippolan kirkon alttaritaulun sanoma julistaa sukupolvesta toiseen vanhan Raamatun sanoin: ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa”.

[Sisäkuva] [Kuva: Urkuparvi]

Lisätietoja

Lähdeluettelo

  • Oulun läänin kirkot, 1985
  • Piippolan kirkon esite