[Ulkokuva kirkosta]

Paavolan nykyinen kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1756. Se rakennettiin aikoinaan lähelle paikkaa, jossa oli seissyt ilman piispan ja kuninkaan lupaa vuonna 1691 rakennettu Pehkolan kirkko. Tarkasti vanhan kirkon paikkaa ei tiedetä, mutta se sijaitsi luultavasti nykyisen kirkon vieressä sankarihautojen paikalla. Vanha kirkko ryöstettiin ja rikottiin isonvihan aikana niin pahoin, ettei sitä voitu enää korjata. Paavolan seurakunta oli Raahen rovastikunnassa ensimmäinen, johon isonvihan hävityksen jälkeen saatiin rakennettua uusi kirkko.

[Ulkokuva tapulista]

Uuden kirkkonsa paavolalaiset rakensivat talkoilla 66 päivässä. Töitä johti tunnettu kirkonrakentaja Matti Honka apunaan 85 kyläläistä. Kirkkoon tarvittava puutavara saatiin omalta kylältä, rautatarvikkeet Raahesta, naulat Oulusta ja maalit kirkon koristamiseen sekä kirkonkello Tukholmasta asti. Uusi kirkko sai nimekseen Sofian kirkko silloisen Ruotsin prinsessan mukaan.

[Kuva saarnatuolista]

Paavolan kirkko on ristikirkko, jonka kaikkien sakaroiden päätypuolet ovat särmikkäät. Kirkko on väriltään valkoinen, ja sen suojiin mahtuu 500 henkeä. Kellotapuli valmistui vuonna 1759. Tapulissa on kaksi kelloa: pieni, joka on tuotu Tukholmasta vuonna 1762, ja isompi, joka on peräisin Bochumista Saksasta vuodelta 1910. Kelloja ei ole sähköistetty, vaan niitä soitetaan edelleenkin käsin. Kirkkorakennusta peruskorjattiin vuosina 1955–1958, jolloin lattia uusittiin, välikatto tiivistettiin sekä tehtiin maalaus- ja entisöintitöitä. Samalla kirkko sähköistettiin. Vuoden 2002 kesällä seurakuntalaiset maalasivat sekä kirkon että tapulin talkoilla. Vuosina 2006–2007 kirkko ja tapuli saivat uudet peltikatteet. Kattoremontin kanssa samanaikaisesti kullattiin kirkon risti ja korjattiin tapulin tuuliviiri, joka sai uudet puupallot.

Paavolan kirkon esineistöstä mainittakoon joukko komeita kattokruunuja. Vanhin kruunuista on vuodelta 1709, ja se sijaitsee urkujen edessä. Kirkon 19-äänikertaiset urut hankittiin vuonna 1988 Tuomen urkutehtaalta Sotkamosta. Muut kattokruunut ovat vuodelta 1735. Alttarin edessä oleva kynttelikkö on vuodelta 1760.

[Kuva alttarista]
[Kuva: Virsinumerotaulu]
Virsinumerotaulu

Tunnettu kirkkomaalari Mikael Toppelius maalasi vuonna 1765 Paavolan kirkon alttaritaulun lisäksi 21 muuta maalausta rakennuksen seinille ja holviin. Nämä kuitenkin peitettiin herätyksen innoittamana ”liian maallisina” vuonna 1856, kun kirkkoa kunnostettiin. Saarnatuolin Toppelius koristeli neljän evankelistan ja apostoli Pietarin ja Paavalin kuvilla. Nämäkin peitettiin vuoden 1856 remontissa, mutta ne kyettiin onneksi entistämään vuonna 1946. Toppeliukselta tilatun alttaritaulun aihe oli Jeesus syntisten ystävä. Maalauksen edistyessä taiteilija riitaantui luohualaisisäntien kanssa, koska nämä aliarvioivat hänen kykyjään. Tästä sydämistyneenä hän ikuisti heidän kasvonsa alttaritaulun kadotusta kuvaavaan osaan. Toppeliuksen maalaama alttaritaulu tuhoutui tulipalossa, kun se oli entisöitävänä Oulussa. Paavolan kirkon nykyisen alttaritaulun Jeesus Getsemanessa maalasi vuonna 1965 Laila Järvinen.

Lähdeluettelo

  • Raahen matkailuoppaat, Paavolan kirkko
  • Kastelli, Kerttu: Siikajoen helmet (Siikajokivarren puukirkot). Kaltio 1986: 3, s. 110–111
  • Junttila, Kirsi: Paavolan kirkko ja tapuli uuden katon alle. Siikajokilaakso 21.5.2007, s. 1
  • Niskala, Teija: Kotikirkko on aina kotikirkko: Paavolassa juhlittiin pyhätön 250-vuotista taivalta. Kaleva 26.5.2006, s. 8