[Kuva: Oulunsalon kirkko]

Oulunsalon ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1665. Uhrikirkkona tunnettu kirkko sijaitsi seurakunnan nykyisellä hautausmaalla. Kansantarina kertoo, että Kempeleen ja Oulunsalon välillä merihätään joutunut piispa oli luvannut, että hänen pelastumisensa tähden rakennettaisiin kirkko kyseiselle paikalle. Uhrikirkoksi Oulunsalon kirkkoa alettiin kutsua, koska paikkakunnan kauppiaat, merenkulkijat ja kalastajat ja muutkin matkustavaiset tapasivat matkalle lähtiessään antaa uhrin eli lahjan kirkolle taatakseen onnistumisensa. Tapana oli lahjoittaa myös palatessa, jos matka oli sujunut menestyksekkäästi. Tavallisesti uhri oli rahaa. Tätä tarkoitusta varten oli kirkon seinälle asetettu säästölaatikko, johon itse kukin sai pudottaa roponsa.

[Kuva: Saarnatuoli]

Isonvihan aikana vuonna 1715 venäläisjoukot ryöstivät Oulunsalon uhrikirkosta sakraalivälineet, kyntteliköt, kirkonkellot ja kirkon ikkunalasit. Lisäksi kirkon kellari rikottiin ja kirkon ympärillä ollut aita poltettiin. Erityisesti kirkonkellojen puute koettiin Oulunsalossa suurena menetyksenä, sillä kirkonkellojen soiton uskottiin karkottavan pimeyden voimat ja siksi kellojen puuttuminen varsinkin hautauksen yhteydessä synkisti oulunsalolaisten mieliä. Ilman kelloja he saivat olla aina vuoteen 1724, jolloin kirkkoon hankittiin yksi kello Ruotsista. Uhrikirkko purettiin rappeutuneena 1800-luvun puolivälissä. Nykyisin Oulunsalon hautausmaalla on taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnittelema muistokivi.

Oulunsalon toinen kirkko valmistui vuonna 1855. Se ehti palvella seurakuntaa vain 27 vuotta, sillä vuoden 1882 kesällä se paloi salaman iskusta. Sama ukkonen poltti samana päivänä myös Lumijoen kirkon. Uuteen kirkkoon oulunsalolaiset saivat kerätä rahaa lähes kymmenen vuotta, sillä kirkkoa ei ollut palovakuutettu ja se oli ollut osittain vielä maksamattakin.

Oulunsalon nykyinen kirkko on arkkitehti Julius Basilierin suunnittelema. Se valmistui syksyllä 1891, ja se vihittiin käyttöön 7.2.1892. Vahingosta viisastuneena uuteen kirkkoon otettiin heti palovakuutus ja laitettiin ukkosenjohdattimet. Kirkko on tyypillinen länsitornillinen pitkäkirkko, joka on väriltään alkuperäinen eli kellertävä. Kirkon suorakaiteen muotoisen runkotilan päädystä ulkonee matala ja suorakulmainen sakaristo, ja sen torni päättyy kekokattoiseen huippuun. Kirkon seiniä jäsentävät korkeat, kiilamaisesti päättyvät ikkunat. Kirkossa on tilaa 500 hengelle.

[Kuva: Näkymä kirkon sisältä]

Kirkkoon hankittiin urkuharmoni vuonna 1896. Kirkontorni sai kellot vuonna 1908. Samana vuonna asennettiin kirkkoon lämmityslaitos. 1950-luvulla kirkko peruskorjattiin, jolloin saatiin myös sähkövalaistus ja öljyllä toimiva lämmitysjärjestelmä. Vuonna 1967 kirkkoon asennettiin 10-kertaiset mekaaniset urut. Nykyisin kirkon parvella on 11-äänikertaiset urut. Niiden lisäksi kirkossa on myös continuo-urku ja akustinen piano.

[Kuva: Alttaritaulu]

Vuonna 2002 Oulunsalon kirkon sisustus palautettiin lähelle alkuperäistä asuaan. Paneeliseinät poistettiin ja niiden alta paljastettiin kauniit hirsiseinät, jotka maalattiin valkoisiksi. Kirkon sisustuksen alkuperäistä tunnelmaa tavoiteltiin vaihtamalla vihreävoittoinen väri vaaleampiin sävyihin esim. saarnatuolissa. Remontissa alttarin vierestä paljastui salainen ovi, joka ei kylläkään johda mihinkään, mutta on kaunis lisä kirkon sisustukseen.

Oulunsalon kirkon alttaritaulu on oululaisen taiteilijan G. A. Dahlströmin ristiinnaulittua Jeesusta esittävä maalaus vuodelta 1855. Taulu on peräisin Oulunsalon toisesta kirkosta, josta se saatiin pelastettua tulipalon aikana leikkaamalla se puukolla irti kehyksistään. Edellisistä kirkoista on siirtynyt muutakin esineistöä. Esimerkiksi Kouran talosta saatiin vanha ja arvokas uhrikirkon taulu, puinen armoaurinko, joka oli tullut taloon viljamakasiinin purkutöiden yhteydessä. Kirkon pääoven toisella puolella on esillä Venäjän alaisuuden aikaisia keisarien julistuksia alamaisilleen.

[Kuva: Venäjän keisarien julistuksia]
Venäjän keisarien julistuksia.
[Kuva: Votiivilaiva]
Votiivilaiva.
[Kuva: Venäjän keisarien julistuksia]
Venäjän keisarien julistuksia.

Lähdeluettelo

  • Oulun seudun kirkot. 1999.
  • Snellman, A. H.: Oulun kihlakunta. Muinaistieteellisiä ja historiallisia lehtiä. 1887.
  • Lakeuden Joutsen 11.4.2007.
  • Lakeuden Joutsen 3.10.2001.
  • Oulu-lehti 5.9.2002.
  • Kotiseudun kertomaa 1/2002.
  • Oulunsalon seurakunta [http://www.oulunsalonseurakunta.fi/?sid=59 (toimimaton linkki)].