[Kuva kirkosta]

Kuivaniemeläiset rakensivat 1660-luvulla oman saarnatuvan Miettulan pihapiiriin. Saarnatuvan ajalta on säilynyt vanha kolehtihaavi, jossa on teksti: ”Jonas Molin Mar: Ch: Chronander 1756”. Tämä kolehtihaavi on edelleen käytössä.

Kuivaniemen ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1762. Ensimmäisen kirkon ajalta on säilynyt paljon esineistöä, muun muassa kattokruunu vuodelta 1778 ja messukasukka, jonka selkäpuolelle on kirjailtu vuosiluku 1850. Nämä ovat nähtävissä nykyisessä kirkossa. Muuta ensimmäisen kirkon esineistöä säilytetään Kuivaniemen kotiseutumuseossa.

1800-luvun puolivälissä vanhan kirkon paloturvallisuus todettiin puutteelliseksi ja se kävi myös ahtaaksi, joten uusi kirkko päätettiin rakentaa metsäiselle mäelle, Saarenharjulle. Kirkon piirsi saksalainen arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852, ja se valmistui vuonna 1874.

Kuivaniemen pitkäkirkon katto on punatiiltä; ulkoseinät on vaakalaudoitettu, ja kulmissa on pystylaudoitus. Ulkovuoraus on vaaleanharmaa, ja nurkkalaudat on maalattu kullanruskeiksi. Kirkossa on kymmenen uusgoottilaista ikkunaa, jotka ovat kauniisti vinoruudutetut. Istumapaikkoja on 500 hengelle.

[Kuva saarnatuolista] [Kuva reliefistä]
Saarnatuoli ja puureliefi.

Kirkko sähköistettiin 1950-luvun alussa ja peruskorjattiin vuonna 1974. Peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon asennettiin uudet Kangasalan Urkutehtaan rakentamat 15-äänikertaiset urut.

Saarnatuolissa olevan puureliefin ”Jeesus ristillä” on tehnyt Kuivaniemeläinen kalastaja ja taiteilija Väinö Rousu. Kirkossa on useita kauniita kattokruunuja, joista vanhin – vuodelta 1778 – on lähimpänä alttaria. Kirkossa on myös useita vanhoja seinälampetteja.

Alttaritaulu

Alttaritaulun ”Jeesus tyynnyttää myrskyn” on maalannut kuivaniemeläinen taiteilija Iivari Halttu vuonna 1941. Alttaritaulun alla on alkuperäinen seinään maalattu taulu: risti, jonka keskellä on ruusu.

[Kuva alttarista] [Kuva urkuparvesta]

Kellotapuli

[Kuva kellotapulista]

Kellotapuli sijaitsee kirkon länsipäässä, ja sen on rakentanut Juho Ellilä. Tapulissa on kaksi kelloa. Pienempi kello hankittiin ensimmäiseen kirkkoon vuonna 1762. Kelloon on kaiverrettu seuraavat tekstit:

”Kylän miesten yhteisellä culutuxella”

”Tulcat astucam ylös Herran vuorelle. Jacobin Jumalan huoneeseen, että hän opetais meille hänen tienz ja me vaellaisimme hänen polguillans.”

Suurempi kello on valettu Kokkolassa vuonna 1909.

Votiivilaiva

Votiivilaivaperinne on lähtöisin 1500-luvulta. Kirkolle laiva lahjoitettiin yleensä sen muistoksi, että lähimmäinen oli pelastunut merihädästä. Votiivilaivoja nähdään yleisesti meren läheisyydessä olevissa kirkoissa.

[Kuva votiivilaivasta]

Olhavalaisen Leo Tervosen rakentaman 1,8 metriä pitkän jähdin pienoismallin on lahjoittanut Kuivaniemen kirkkoon kuivaniemeläinen Eeva Kehus. Laiva on ripustettu katosta kirkon takaosaan urkuparven eteen.

”Laivalla on myös kirkollinen merkitys. Se symbolisoi seurakuntaa ja siihen sisältyy ajatus matkalla olevasta, kotisatamaan menevästä aluksesta, jonka päämääränä on iänkaikkisuus.”

(Rantapohja 17.7.2003 n:o 55)

Taulut

Kirkossa on kaksi kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaamaa taulua vuodelta 1800: ”Vapahtaja ristillä” sekä ”Vapahtaja kantaa ristiä”.

[Kuva: Vapahtaja ristillä -taulu]
”Vapahtaja ristillä”.
[Kuva: Vapahtaja kantaa ristiä -taulu]
”Vapahtaja kantaa ristiä”.

[Kuva kolehtihaavista]
Kolehtihaavi vuodelta 1756.
[Kuva messukasukasta]
Messukasukka.
[Kuva seinälampetista]
Seinälampetti.
[Kuva seinälampetista]
Seinälampetti.

Lähdeluettelo

  • Kuivaniemen kirkon esite
  • Oulun läänin kirkot, 1985