Kärsämäen seurakunnan perustamiskirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik 4. huhtikuuta 1764. Aluksi seurakunta toimi Pyhäjoen kappelina, kunnes se itsenäistyi 1856. Tuolloin Pyhäjärvi kuului Kärsämäkeen kappelina. Emäseurakuntana toimiminen kesti vain vähän aikaa, sillä Pyhäjärvi itsenäistyi 1861.

[Kuva: Kirkon sisäänkäynti]

Kärsämäen ensimmäinen kirkko rakennettiin Pyhäjoen rannalle Kattilakosken partaalle 1765. Se purettiin 1841. Uuden kirkon suunnittelukokous pidettiin Harjun majatalossa 1827. Kirkon paikaksi sovittiin Junnonkangas.

Ensimmäinen kirkko oli ollut oman aikansa valtaväylän, Pyhäjoen partaalla. Nykyinen vuonna 1842 valmistunut kirkko on meidän aikamme valtaväylien, nelostien ja Kokkolan–Kajaanintien risteyksen tuntumassa.

[Kuva: Kellotapuli]

Kärsämäen kirkko on merkittävä ja mielenkiintoinen, tietyssä mielessä jopa ainutlaatuinen Carl Ludvig Engelin henkilökohtaisesti suunnittelema. Se oli tarkoitettu köyhille seurakunnille mallikirkoksi. Tosin Kärsämäen ratkaisua ei kuitenkaan muualla käytetty. Tapulin on suunnitellut E. Lohrman. Se valmistui 1841. Erikoinen ja viehättävä ratkaisu on kirkon ja tapulin yhdistävä käytävä. Tällaista rakennelmaa ei liene muissa Suomen kirkoissa.

[Sisäkuva kirkosta] [Sisäkuva kirkosta]

Kärsämäen kirkko on yksi parhaiten säilyneitä Engelin ajan kirkkoja maassamme. Kirkko on rakennettu jykevistä hirsistä. Kirkon ulkolaudoitus tehtiin vasta 1878. Kirkon rakennustaiteellinen muotoilu on klassismin hengen mukainen. Esimerkkinä voidaan mainita alttaritaulun kehystys. Neljän pylvään rivistö tunnetaan klassismin arkkitehtuurissa triumfikaaren aiheen nimellä. Teema on sama kuin antiikin kuuluisissa triumfikaarissa, jotka aikanaan pystytettiin maallisten voittojen ja sotilaallisen kunnian – glorian – nimissä, mutta jotka kristillisessä yhteydessä on tarkoitettu toisenlaisen kunnian symboliksi: Gloria in exelsis Deo, Kunnia Jumalalle korkeudessa!

[Kuva alttaritaulusta]

Suunnitellessaan Kärsämäen kirkkoa Engelillä on saattanut olla mielessään 1700-luvun lopun ranskalaisten arkkitehtien ajatus uudenlaisesta hautausmaasta. Hautausmaista olisi heidän ajatuksensa mukaan pitänyt tehdä suuria metsäisiä puistoja, joissa ihmiset vaeltaisivat. Sinne rakennettaisiin symbolisia rakennelmia herättämään ihmisissä voimakkaita tuntemuksia kuolemasta, katoavaisuudesta ja ikuisuudesta. Metsän keskelle rakennettu Kärsämäen kaunis kirkko voi yhä metsän sen ympäriltä väistyttyäkin johtaa ajatuksiamme ikuisuuspohdintoihin ja elävän Jumalan etsintään.

Kärsämäen kirkko on juhlallinen ja lämpimän kodikas. Kirkkoon saapujaa puhuttelee alttaritaulun päällä oleva kirjoitus: ”Yksi on tarpeellinen”. Tämä viesti kertoo siitä, mikä on elämämme kallisarvoisin asia: saada elää Jumalan lapsena hänen valtakunnassaan.