[Ulkokuva kirkosta]

Kirkollinen elämä Haukiputaalla on alkanut jo keskiajalla. Vuodelta 1488 on säilynyt Vatikaanin arkistossa paavi Innocentius VIII:n kirje, jossa mainitaan Kellon anneksi. Tuolloin anneksilla tarkoitettiin seurakuntaa, jossa oli kyllä oma kirkko, mutta ei omaa pappia. Tuon keskiaikaisen kirkon koosta ja tarkasta paikasta ei ole säilynyt tietoja. Ilmeisesti tuolloin asutus Haukiputaalla oli pääosin Kellon kylässä.

[Kuva: kirkko v. 1907]
Kuva vuodelta 1907. Kuvalähde: Aarne Forsman.

Haukiputaan toinen kirkko rakennettiin Kiiminkijoen rantatörmälle 1640-luvun alussa, olihan Haukiputaasta muodostettu kappeliseurakunta noin 1630. Tämä toinen kirkko on ollut niin sanottu tornillinen pitkäkirkko, joka oli kuvakirkko kuten nykyinenkin. Haukiputaan toisen kirkon seinämaalaukset olivat todennäköisesti tehneet pääosin Christian Wilbrandt ja ehkä myös Lars Gallenius, molemmat tuon ajan tunnetuimpia kirkkomaalareita. Tämä kirkko koki ennen purkamistaan kovia: isovihan aikana venäläiset ryöstivät sen, ja muutamaa vuosikymmentä myöhemmin kirkkoa kohtasi pikkuvihan aalto. Näiden hyökkäysten jäljiltä kirkko oli niin huonokuntoinen, että pelättiin kirkonkellojen painon romahduttavan kellotornin.

1700-luvun puoliväliin tultaessa oli välttämätöntä rakentaa ensin uusi kellotapuli, joka valmistui 1751. Vanha kirkko purettiin pois, ja tapulin ja joen väliin rakennettiin nykyinen kirkko, joka valmistui 1762. Kirkon rakennusmestarina toimi Matti Honka. Rakennustöitä johti rakennusmestari Jaakko Suonperä. Kirkko rakennettiin ristikirkoksi, jossa ulkokulmat on viistetty ja sisäkulmat ovat suorat.

[Kuva tapulista]
Tapuli
[Kuva saarnatuolista]
Saarnatuoli
[Kuva vaivaisukosta]
Vaivaisukko

Haukiputaalaiset olivat tottuneet kuvakirkkoon. Niinpä tähän uuteen, vielä nykyisinkin käytössä olevaan, haluttiin seinä- ja kattomaalauksia. Kun kymmenkunta vuotta oli kulunut kirkon valmistumisesta, haukiputaalaiset kutsuivat kirkkoaan koristamaan tuon ajan tunnetuimman kirkkomaalarin oululaisen Mikael Toppeliuksen (1734–1821).

Toppelius aloitti taiteilijan uransa jo nuorukaisena, mutta merkittävimmät oppinsa hän sai Tukholmasta ollessaan siellä Ruotsin merkittävimmän koristemaalarin, hovimaalari Johan Paschin, oppilaana. Tämän opissa Toppelius osallistui mm. Tukholman kuninkaanlinnan kirkon koristelemiseen. Toppeliuksen maalauksia on ollut Suomessa noin 40 kirkossa, joista osa on palanut. Haukiputaan kirkossa Toppeliuksen maalauksia on enemmän kuin missään muussa kirkossa. Jos Haukiputaan kirkon maalaukset asetettaisiin vierekkäin, niitä riittäisi noin 150 metrin matkalle.

Kaikki seinä- ja kattomaalaukset Toppelius teki liimavärein. Vain saarnastuolin evankelistoja esittävät maalaukset on tehty öljymaalilla ja niin sanotulla valöörimenetelmällä, tässä tapauksessa ruskean ja valkoisen värin eri sekoitussuhtein. Seinä- ja kattoholvimaalauksia on ollut alun perin 33, joista sittemmin on tuhoutunut seitsemän. Kaikki maalaukset ovat raamattuaiheisia. Kattoholvimaalaukset Toppelius on sijoittanut vastakohtapareiksi niin, että Uuden testamentin aihetta vastapäätä on aiheen vanhatestamentillinen esikuva. Toppelius teki maalaukset kesinä 1774, 1775 ja 1779. Viimeisenä valmistui kirkon pohjoisristillä oleva mahtava, viimeistä tuomiota esittävä koko seinän peittävä maalaus. Tätä eräät taidehistorioitsijat ovat pitäneet suomalaisen barokkitaiteen merkittävimpänä tuotteena.

[Kuva: Ristiltä otto]
Ristiltä otto
[Kuva: Viimeinen tuomio]
Viimeinen tuomio
[Kuva: Jeesus vangitaan]
Jeesus vangitaan
[Kuva: Opaionympyrä]
Opaionympyrä
[Kuva: votiivilaiva]
Votiivilaiva

Mainittakoon vielä Haukiputaan kirkkojen maalauksista, että kun nykyistä kirkkoa rakennettiin, käytettiin osa vanhan kirkon materiaalista hyödyksi uuteen. Niinpä vanhan kirkon seinälaudat, joissa olivat 1600-luvun kirkkotaiteilijan maalaukset, käytettiin nykyisen kirkon vesikaton ruodelautoina. Haukiputaan kirkossa on siis kaksinkertainen taideaarre: toinen kirkon seinissä, kattoholveissa ja katossa, toinen piilossa kirkon ullakolla.

Haukiputaan seurakunnalla on toimitiloina kirkon lisäksi moderni seurakuntakeskus, seurakuntakodit Martinniemessä ja Kellossa sekä kaunis leirikeskus meren rannassa Isollaniemellä.

[Kuva alttarista]
[Sisäkuva kirkosta]
[Sisäkuva kirkosta]