[Kuva: Rantsilan kirjasto]Ensimmäinen yritys kirjaston perustamiseksi Rantsilaan tehtiin vuonna 1860, mutta tuolloin hanke tyssäsi rahapulaan ja seurakuntalaisten vastustukseen. Yksitoista vuotta myöhemmin, vuonna 1871, seurakunnan lukkari Abram Mennander sai pantua lainakirjaston toiminnan alulle. Kirjaston perustamisen hyväksi järjestettiin keräyksiä, joiden avulla saatiin lahjoituksina 18 markkaa ja seitsemän kirjaa. Vuoden 1873 kuntakokouksessa päätettiin Mennanderin ehdotuksesta ottaa kunnan vastuulla lainaa 40 mk kirjojen ostoa varten. Seuraavana vuonna lainaus voitiin aloittaa, ja vuoden lopussa oli lainattavia niteitä 72 kappaletta. Suurin osa niteistä oli hengellistä kirjallisuutta, eikä suomenkielisiä kirjoja ollut juurikaan saatavilla. Kirjoja lainattiin 2–4 viikon ajaksi 5–15 pennin lainausmaksua vastaan.

Vuonna 1890 kuoli kirjaston silloinen hoitaja, opettaja Leinonen, ja pätevän hoitajan puutteessa kirjaston toiminta nukahti pariksi vuodeksi.  Näin kirjoitti asiasta nimimerkki ”Lainaaja” Kaiussa 29.1.1891: ”Rantsilan lainakirjaston hoitaja Eero Leinonen kuoli menneen vuoden alkupäivinä ja jätti tiettävästi muille hoidon, vaan miten lienee lainakirjaston johtokunnan mieli asiasta, kuin ei anneta kirjoja lainaksi ja ovat saaneet siis kirjat maata rauhassa toista vuotta kertaakaan heräämättä.” Kirjaston toiminta kuitenkin elpyi uudestaan.

Rantsilan lainakirjaston kokoelmaa kasvatettiin monella tavoin. Esimerkiksi vuodesta 1891 lähtien Rantsilassa toimi lukuyhdistys ”lukuhalun kartuttamiseksi ja lainakirjaston auttamiseksi”. Yhdistyksen alullepanija ja johtaja oli edellä mainitun lukkari Mennanderin poika, ylioppilas J. A. Mennander. Yhdistyksen jäsenmaksu oli 2 mk vuodessa. Näillä maksuilla, lahjoituksilla ja muilla keräyksillä ostettiin hyvää kirjallisuutta. Sen jälkeen, kun jäsenet olivat lukeneet hankitut kirjat, ne lahjoitettiin kirjastolle. Lisäksi vuodesta 1896 eteenpäin antoi Rantsilan kunta puolet koiraverorahoista kirjaston käyttöön. Myös arpajaisia kirjaston hyväksi järjestettiin.

Vuonna 1922 kirjasto järjestettiin uudelleen ja sen säännöt uusittiin. Tuolloin kirjaston kokoelmassa oli 891 nidettä. Kaksi vuotta myöhemmin lainausmaksut poistettiin.  

1960-luvulla Rantsilan kirjasto muutti urheilutalo Raikkaan vintille, jossa se toimi reilut 20 vuotta. 1980-luvun lopulla kirjasto sai lopulta oman talon, jossa sille varatut tilat olivat kolminkertaiset aiempiin verrattuna. Uusi kirjasto vihittiin käyttöön syksyllä 1987.

Vuonna 1998 Rantsilan kirjasto siirtyi käyttämään atk-järjestelmää.

Lähdeluettelo

  • Maaseutukirjastot kiristivät vyötään. Kaleva 2.2.1992, s. 8
  • Raitin varrelta ja kylien kulmilta: tietoa, kuvia ja kansanperinnettä vanhasta Rantsilasta Janne Simojoen tallenteitten pohjalta. Rantsila, 2006.
  • Rantsilan kirjasto omaan taloon Raikkaan vintiltä. Kaleva 11.10.1987, s. 7
  • Siikajokilaakson historia 2: 1860–1960. Siikajoki, 1984.