Pyhäjärven kirjaston perustaminen

[Ulkokuva kirjastosta]

”Pyhäjärven pitäjässä avattiin kirjasto vuonna 1865. Perustaja: kirkkoherra Z. Castren. Pantu toimeen kehottamalla pitäjän herrashenkilöitä antamaan lahjoja, joita saatiin 82 markan 56 pennin edestä. Alussa oli 54, nykyään arviolta 100 nidoksen vaiheilla. Kirjoja vähän lainattu. Vuoteen 1871 lainattiin kirja, 1 pennin maksua vastaan vuorokaudelta. Sen jälkeen otettiin 10 penniä kuukaudelta ja sitäkin vähemmällä maksulla aina kirjan suuruuden mukaan.

Mainittuna vuonna ostettiin 50 markan edestä kirjoja. Nämä varat saatiin pitäjän rahastosta. Sääntöjä on. Papisto ja nykyään kirjaston hoitaja ovat yhteisesti antaneet 2 vuosikertaa ’Kyläkirjastoa’. Kirjaston raha-arvo on arviolta 125 mk:aa.

Kirjastonhoitajat: vt. kirkkoherra J. Schwartzberg ja lukkari A. S. Närhinen, palkkiotta.

Lisäys: vuonna 1875 muodostettiin luku-yhdistys siten, että erityiset henkilöt omilla varoillaan ovat tilanneet kaikki sinä vuonna ilmestyvät suomenkieliset sanomalehdet. Tätä luku-yhdistystä ei ole kuitenkaan kiitettävässä määrässä viljelty. Vuonna 1875 alkupuolella pidettiin luentoja ’tulivuorista’, ’lentotähdistä’ ja ’vedestä’. Kuulijat sanoivat esittelijäin latelevan pelkkää valetta.”

K. Werkko: Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä luku-yhdistyksistä ja luennoista vuoteen 1875

Ensimmäisiä kirjastonhoitajia

  • A. S. Närhinen, lukkari
  • 1879–1880 Antero Weijalainen, kauppapalvelija
  • 1880–1881 Elli Erikson, neiti
  • 1881 Maria Lescelius
  • 1881–1891 Benjamin Huttunen
  • 1892–1900 M. Uljua

Kirjaston historiaa

Kirjaston tilit on ensi kerran ”ylös luettu kunnan kokouksessa maaliskuun 13. päivänä vuonna 1880 ilman muistutuksitta”. Kokouksen puolesta ovat allekirjoittajina olleet Josef Emoniemi ja Gustaf Murtomäki. Varoja kirjastotoimintaan on saatu kunnalle tulevista wiina arenti rahoista, arpajaisista sekä lukukinkereiltä. Vuonna 1881 kirjastoon on tilattu muun muassa seuraavia lehtiä: Walvoja ja Kyläkirjaston kuvalehti, ja vuonna 1882 Wartija, Suomen lähetyssanomat sekä Kirkollinen kansanlehti.

Alkuaikoina kantakirjasto on sijainnut Pyhäjärven kirkonkylässä, joka on noin viiden kilometrin päässä nykyisestä Pyhäsalmen keskuksesta. Vuonna 1950 kirjasto siirrettiin Puistolaan Pyhäsalmen keskustaan.

Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin vuonna 1905, jolloin osa kirjastoa päätettiin sijoittaa Kuusenmäelle Hiski Seppälän hoitoon, joka ilmaiseksi tähän toimeen suostui. Seuraavaksi sivukirjasto perustettiin Jokikylään vuonna 1927, ja vuonna 1945 kirjaston johtokunta teki esityksen valtuustolle piirikirjaston perustamisesta Lamminahon ja Pyhäsalmen kyliin.

Kirjaston arkipäivää 1900-luvun alkupuolella

Lainamaksuja perittiin lainatuista kirjoista vuosina 1904–1928. Kirjaston johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin pastori K. Simelius ja kirjastonhoitajaksi kauppa-apulainen Arvid Lievonen, jolle luvattiin palkaksi 25 markkaa vuodelta. Kirjasto päätettiin järjestää kokonaan uudestaan: sisältönsä puolesta samaan luokkaan kuuluvat kirjat merkitään luettelossa saman otsakkeen alle.

”Resuksi käyneet roskaromaanit: Maailman herra ja Monte Kriston kreivi päätettiin kirjastosta hävittää pois. Kirjat, jotka ovat aivan repaleiksi kuluneet ja joista on enemmältä lehtiä kateissa, saapi kirjastonhoitaja myödä huutokaupalla. Kirjansa palauttamatta jättäneitä kirjastonhoitaja sekä kuulutuksen kautta kirkossa että muutenkin muistuttakoon pian kirjat takaisin tuomaan.”

Nykyinen kirjastorakennus

[Kuva kirjastosta] []

Keskuskoulun laajennuksen yhteydessä Pyhäjärvi sai rakennusluvan myös pääkirjastolle vuonna 1973. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1974, harjannostajaisia vietettiin helmikuussa 1975, ja kirjaston osalta rakennus valmistui elokuussa 1975. Kirjasto avattiin yleisölle 5.9.1975.

Pyhäjärvellä on toiminut peräti 15 sivukirjastoa. Ensimmäinen perustettiin Kuusenmäelle vuonna 1905. Kirjastonhoitajana toimi Hiski Seppälä ilman palkkaa. Seuraavaksi sivukirjaston sai Jokikylä vuonna 1927. Pyhäjärvellä on toiminut myös laitoskirjasto kunnalliskodissa.

Kirjaston pinta-ala on 600 m² ja kirjastoautotallin 50 m². Tilat sijaitsevat yhdessä kerroksessa. Tyypiltään kirjasto on maisemakirjasto, jossa väliseiniä on vähän ja eri osastot on eroteltu hyllyjen avulla. Kirjastohalliin on muodostettu lehtilukusali, lasten-, nuorten-, sekä aikuisten lainausosasto, käsikirjasto ja musiikkiosasto. Asiakastilojen lisäksi kerroksessa on 38 m²:n työhuone ja 30 m²:n kirjavarasto, josta on yhteys kirjastoauton talliin. Musiikkiosasto on otettu käyttöön maaliskuussa 1977. Kirjaston tilat peruskorjattiin vuosina 1997–1998.

Kirjastoauto

[Kuva kirjastoautosta]

Kirjastoauto on hankittu vuonna 1973; auto luovutettiin 19.11.1973. Kun Pyhäjärvellä aloitettiin 17.12.1973 kirjastoautotoiminta, niin neljätoista sivukirjastoa ja laitoskirjasto lakkautettiin, vain Ruotasenkylälle jäi lainausasema, joka toimii pienimuotoisesti. Avoinna se on vain kerran viikossa. Lainausasema sijaitsee Ruotasen koululla. Kirjastoauto toimii sivukylien koulujen oppilaskirjastona ja käy kouluilla kerran viikossa. Vuonna 1987 kirjastoauto uusittiin ja se sai nimekseen ”Hiisi”. Auto palvelee edelleen.