[Kuva: Limingan kirjasto]

Kaarlo Werkon mukaan jo vuonna 1849 joukko Pohjois-pohjalaiseen osakuntaan kuuluvia ylioppilaita lähetti Liminkaan 23 nidettä perustettavaa kirjastoa varten. Koskapa kyseinen tieto on ainoa todiste kirjaston alkutaipaleesta, pidetään vuotta 1856 kirjaston perustamisvuotena. Tällöin pitäjän valistuksen johtohahmo Juho Rännäri ryhtyi keräilemään kirjoja ja lahjoituksia perustettavaa kirjastoa varten. Pesämunaa kertyikin 114 niteen verran. Lisäksi saatiin rahalahjoituksia reilun 12 ruplan edestä. Näin kertoo Oulun Viikkosanomissa 21.5.1859 Juho Rännäri kirjaston perustamis- ja vuosikertomuksena pidettävässä jutussaan päättäen kirjoituksensa: ”Kiitos ja kunnia niille, jotka tätä kirjastoa ovat lahjoillansa muistaneet, sillä se tulee aina olemaan Limingan seurakunnan, semminkin köyhäin asukasten kalliina ja suuriarvoisena omaisuutena.”

Tätä suuriarvoista omaisuutta hoiti alkuvaiheessa maanviljelijä J. H. Kaitera kotonaan. 1859 kirjaston hoito siirtyi kappalaiselle maisteri Snelmanille Rantakylään, mikä aiheutti närää osassa kuntalaisia, jotka vaativat ainakin osan kirjastoa siirrettäväksi ”isoon kylään”. Siirtoa saatiin odottaa kymmenisen vuotta, kunnes kirjaston muutto tuli ajankohtaiseksi vuonna 1871 kansakoulun aloituksen myötä: kirjasto siirtyi uuden koulun tiloihin, ja kirjastonhoitajana toimi koulun opettaja.

[Kuva: Näkymä kirjaston sisältä]

Kirjasto kituutti miten kuten toimien avustusten varassa; 1883 kylällä toimi mm. työ- eli iltaseura kirjaston hyväksi. Vähitellen myös kunta huomioi kirjaston olemassaolon, ja ensimmäinen kunnallinen avustus saatiin v. 1884, jolloin kirjastolle myönnettiin reilut 47 mk viinaverorahoista. 1888 kunta valitsi kirjastolle johtokunnan, jonka jäseniksi tulivat talolliset Jaakko Mustonen ja Heikki Arvola, kapteeni H. Henriksson sekä opettaja Maria Tervo. Kirjastonhoitajaksi tuli nuori liminkalainen opettaja Katri Tuori.

1900-luvun ensimmäinen kymmenvuosikausi on kirjaston historiassa lähes täydelleen pimennossa. Ainoat todisteet olemassa olosta ovat vuosien 1905–1909 tiedot kunnan vuosittaisista avustuksista.

[Kuva: Näkymä kirjaston sisältä]

Toiminta on ollut pysähdyksissä ainakin vuosina 1910–1911, sillä v. 1911 Limingan nuorisoseuralla pidettiin kokous kirjastotoiminnan uudelleen virittämiseksi. Samalla valittiin toimikunta kirjaston sääntöjä laatimaan. Vuonna 1912 sääntöehdotus, jonka mukaan kirjat tulee järjestää Deweyn hyllyluokituksen mukaan avohyllyihin, lähetettiin Alatemmeksen nuorisoseuralle, Limingan kunnalle, Naisyhdistykselle, Limingan osuuskaupalle ja osuusmeijerille, säästöpankille, työväenyhdistykselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisen kansanopiston johtokunnalle ja pyydettiin näitä liittymään kirjaston kannatusjäseniksi.

Työväenyhdistys on ainoa, joka vastasi kieltävästi, ja niin kirjastolle valittiin johtokunta ja kirjastonhoitajan paikka julistettiin haettavaksi. Kirjasto avasi ovensa 1.3.1913 hoitajanaan ainoa hakija, asemamies Hannes Lehto, jonka taloon kirjasto sijoitettiin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että vuonna 1914 kokeiltiin lainausmaksua (1 mk vuodessa ja 5 penniä kirjalta). Maksun aiheuttaman lainauksen puolittumisen takia maksu poistettiin vuonna 1916, ja sen ansiosta lainausluvut lähtivät taas nousuun. Toinen sykähdyttävä havainto on, että Limingan lapset ovat jo tuolloin olleet innokkaita lainaajia. Tästä todisteena on mm. vuoden 1917 vuosikertomus, jonka mukaan kirjaston 85 lainanneesta asiakkaasta lapsia oli 46.

Kirjaston toiminta jatkui keskeytyksettä vuoteen 1918. Tällöin kirjastoa hoitanut Lehto muutti paikkakunnalta, ja pestiä hoiti vuoden verran opettaja Paavo Tapio, jonka jälkeen ovet jälleen sulkeutuivat, nyt kuudeksi vuodeksi. Kirjat sijoitettiin turvasäilöön tyttökansakoulun alakerrassa ”sattumalta joutilaana olevaan kammariin”, kunnes Katri Tuori v. 1925 tarjoutui hoitamaan kirjastoa kotonaan Kotirannassa. Kylällä alkoi vimmattu palauttamattomien kirjojen metsästys. Kirjat luetteloitiin ja siistittiin. Varsinkin siistiminen osoittautui melkoiseksi urakaksi, sillä kirjat desinfioitiin formaliinilampun avulla. Aikaa näissä toimissa kului niin, että kirjasto pääsi avaamaan ovensa vasta v. 1926 alussa. Joululukemista toki annettiin muutamana päivänä edellisen vuoden lopulla. Katri Tuori, liminkalaisittain Katri-täti, hoiti kirjastoa 13 vuotta ja lopetti työn 77-vuotiaana vuonna 1935. Tänä aikana kunta otti lopullisesti vastuun kirjastotoimesta, ja vuonna 1928 annetun kirjastolain velvoittamana kirjaston johtokunta mm. laati ensimmäisen tulo- ja menoarvionsa valtuustolle valtionavun hakemista varten.

Kiertolaisen elämä kuitenkin jatkui. Kotirannasta kirjasto siirtyi aluksi Haapalan taloon; tällöin kirjaston hoitajana toimi opettaja Kerttu Laine. Vuonna 1938 muutettiin kunnantalolle (nykyiselle Nuorisotalolle) 28 neliön tilaan. Vuonna 1955 oli jälleen muuton aika: kirjasto siirtyi uudelle kunnantalolle 56 m²:n tiloihin, joihin saatiin jopa valtion kirjastotoimistolta rakennusavustusta. Vuonna 1969 oltiin jälleen muuttopuuhissa, kun kirjasto siirtyi kunnantalon yläkertaan, hulppeisiin 182 m²:n tiloihin. Näissä tiloissa toimittiin vuoteen 1980 saakka, jolloin kirjasto siirtyi vastavalmistuneeseen virastotaloon, alun perin liikehuoneistoksi suunniteltuihin tiloihin. Näissä tiloissa kirjasto toimii yhä edelleen. Yli sataviisikymmentävuotisen mierontien loppu on kuitenkin näkyvissä, sillä Limingan kirjasto on Opetusministeriön rakennushankelistalla vuodelle 2011.