Emäkirkon lainakirjasto

”Iin pitäjässä perustettiin kirjasto vuonna 1860. Perustaja v.t. kirkkoherra C. A. Calamnius. Pantu toimeen keräämällä vapaa-ehtoisia lahjoja ja arpajaisista saaduilla varoilla. Alussa oli 100, nykyään 165 nidosta. Joka kirjasta maksetaan vuokraa markka vuodelta. Sääntöjä on, vaan ruotsalaisia. Kirjaston raha-arvo on 300 markkaa.

Kirjaston-hoitajat: v.t. kirkkoherra C. A. Calamnius ja siltavouti F. Veijala, palkkiotta.”

Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä luku-yhdistyksistä ja luennoista vuoteen 1875, toimittanut K. Werkko, Jyväskylä 1879.
[Kuva: pappila]
Iin pappila, jossa kirjasto sijaitsi. Kuva vuodelta 2003.

Päätös Iin kirjaston perustamisesta tehtiin jo 2.12.1859, mutta lainaustoiminta pääsi alkamaan vasta 22.1.1860. Iin ensimmäinen kirjasto oli nimeltään emäkirkon lainakirjasto, ja se toimi aluksi Calamniuksen pappilassa.

Vuonna 1874 Iin pitäjä sai viinaveroa 851,10 markkaa; kansakoulun hyväksi käytettiin 800 markkaa ja loput rahat käytettiin lainakirjaston parantamiseen. Vuonna 1879 pidettiin arpajaiset Oulun suomalaisen lyseon ja Iin kirjaston hyväksi – arpajaisten tuotosta saatiinkin jonkin verran rahaa.

Kirjasto Kauppilan koululla

Kauppilan koululle perustettiin oppilaskirjasto, jonka perustamista oli ehdottanut koulun johtokunta vuonna 1877. Kirjaston pohjaksi saatiin seurakunnan lainakirjasto, joka ”palautettiin takaisin vuonna 1883”. Emäkirkon lainakirjasto yhdistettiinkin koulukirjastoon. Kirjastoon tilattiin lehtiä kyläläisten luettavaksi, ja kirjaston käyttö oli niin ahkeraa, että jo kolmen kuukauden kuluttua sinne hankittiin uusia kirjoja lainamaksuista kertyneillä varoilla. Kirjasto sai myös varoja oppilaiden sisäänkirjoitusmaksuista ja johtokunnan myöntämistä apurahoista.

Vuonna 1886 perustettiin ”Haminan lukuhuone”; perustajina olivat kauppakirjuri Kustaa Kurttila, suutari S. Kantonen ja värjäri P. Aulin (Ahmavaara). Lukusaliin tilattiin ”etevimpiä suomalaisia sanomalehtiä” toistakymmentä. Yleisölle lukuhuone oli avoinna neljänä iltana viikossa.

Kunnallinen kirjasto

Iin kunnan kantakirjaston vuoden 1924 toimintakertomuksessa kerrotaan, että ”kirjasto on perustettu v. 1883 ja palamisen jälkeen 1924 uudelleen”. Kirjasto sijaitsi Kauppilan koululla. Yksi kirjaston perustajajäsenistä oli kansakoulunopettaja, kirjailija Juhana Kokko.

Kirjaston ohjesäännöt olivat kuvernöörin vahvistamat, ja niiden mukaan Iin kunta on sitoutunut hankkimaan kirjastoon 200 nidettä. Lisäksi jokainen kuntaan muuttava mies on velvoitettu maksamaan kirjastolle 3 markkaa, naiset yhden markan vähemmän. Myös jokaisen vihittävän pariskunnan on maksettava kirjastolle markka, elleivät he saa erivapautta köyhyyden tähden. Kunnan markkina-aikana oluen myynnistä saama voitto menee kokonaisuudessaan kirjastolle. Myös arpajaisten, lainausmaksujen ja sakkojen avulla hankitut tulot menevät kirjastolle.

Lainausmaksut ja -ajat vaihtelivat kirjan koon mukaan. Alle satasivuisesta teoksesta maksettiin lainaa 3 penniä kahden viikon lainasta. Yli 400-sivuiset teokset annettiin lainaksi 10 viikon ajaksi, ja lainamaksu oli 20 penniä.

Iin kunnan kirjasto avattiin ”Mikkelisunnuntaina” 1883. Kirjoja kirjastossa oli 308 kpl, ja lainaajia oli ensimmäisen kuukauden aikana 78.

Kirjailija Juhani Kokko oli 1800-luvun lopulla mukana perustamassa Iihin nuorisoseuraliikettä, jonka yhteydessä toimi kirjasto. Vuonna 1895 perustettiin ”lukuseura”, josta varsinainen nuorisoseura sai alkunsa.

Iin lukurengas

Vanhojen asiakirjojen perusteella Iissä on toiminut lukurengas-niminen yhdistys vuosina 1908–1922. Lainaajaluettelon mukaan kirjastoa käytti 66 henkilöä, joista 34 oli naisia ja loput miehiä.

Vuonna 1920 kirjastonhoitajaksi valittiin Tyyne Kurttila, joka toimi kirjastonhoitajana vuoteen 1929 saakka. Palkkaa hänelle maksettiin 250 mk vuodessa. Vuonna 1921 perustettiin Suomeen yleiset kirjastot. Lukurenkaan kokoelma siirtyikin silloin kokonaisuudessaan kunnan kantakirjaston haltuun. Kirjasto sijaitsi kunnallistalossa. Vuonna 1923 tulipalo kuitenkin tuhosi suuren osan papereista ja kirjoista.

Työväenyhdistyksen lainakirjasto

[Kuva: Työväentalo]
Vuonna 1915 rakennettu Iin työväentalo, jossa kirjastohuone sijaitsi. Kuva vuodelta 2003.

Iin työväenyhdistyksen yhteydessä toimi lainakirjasto ja lukusali. Kirjasto sijaitsi Haminan työväentalolla. Kirjastoa hoiti Maija Pietarila. 1930-luvun oikeistokaudella työväentalo ja sen kirjasto olivat kiinni. Työväenyhdistyksen kirjaston kokoelmat olivatkin aatteellista kirjallisuutta.

Haminan kunnanpirtti

21.1.1924 kunnanvaltuusto määräsi kirjaston kunnantalolle, jota nimitettiin kunnanpirtiksi. Kirjasto sijaitsi huoneessa, jota käytettiin myös muihin tarkoituksiin, esim. kokouksiin. Vuonna 1927 kirjasto sijaitsi vähän aikaa yhteiskoulussa.

Lainausoikeus oli kaikilla kuntalaisilla, eikä lainausmaksua peritty. Kirjasto oli auki kaksi kertaa viikossa. Kesäisin heinäntekoaikana kirjasto oli kiinni.

Lainausjärjestelmä oli ns. yksikorttijärjestelmä, joka säilyi käytössä 1960–70-luvun vaihteeseen, jonka jälkeen siirryttiin detroit-järjestelmään.

Vuonna 1928 kirjasto muutti suojeluskunnan talolle, joka v. 1944 nimettiin maamiesseuran taloksi. Kirjastolla oli käytössään 36 neliömetrin huone. Huonetta käytettiin muuhunkin tarkoitukseen, mistä kirjastontarkastaja Vilho Sive v. 1937 huomauttikin kansankirjastolain puitteissa.

Vuonna 1953 kirjasto muutti uuden kunnantalon alakertaan, jossa sillä oli käytössään 36 neliömetrin huone. Kirjasto toimi näissä tiloissa vuoteen 1958 asti.

Kirjasto muutti 2.12.1958 Haminan uuden koulun (nykyisen ala-asteen) kirjastosiipeen. Kirjastolla oli käytössään 70 neliömetriä hyötypinta-alaa. Haminan kirjastosiiven tila osoittautui kuitenkin epäkäytännölliseksi ja ahtaaksi.

Sivukirjastot

Iin sivukirjastoista vanhin on Olhavan sivukirjasto. Se on perustettu v. 1895, Iin kunnan piirikirjasto siitä tuli 23.11.1925. Kirjasto sijaitsi koululla luokkahuoneessa. Vuonna 1943 Yli-Olhavaan perustettiin piirikirjasto.

Kirjastotoiminnan laajentuessa lainausasemia avattiin kolme: Pohjois-Iin koululle v. 1943, Ojakylän lainausasema v. 1947 ja Alarannan lainausasema v. 1949.

Vuonna 1953 perustettiin Konttilaan kolmas piirikirjasto, joka kuitenkin v. 1956 siirrettiin Vuosiojalle. Alarannan lainausasema lakkautettiin vuonna 1953 ja uusi lainausasema perustettiin Asemakylään.

Iin kirjasto-monitoimitalo

Uusi kirjasto-monitoimitalo avattiin 16.12.1985. Kirjasto sijaitsee kauniilla paikalla Iin Nätteporissa kirkkoa vastapäätä. Hyötypinta-alaa uudessa kirjastorakennuksessa on 480 m². Kirjastossa on lasten- ja aikuistenosasto, käsikirjasto, lehtisali ja lapsille oma satusoppi. Musiikinkuuntelijoille on myös omat tilat. Kirjastossa on myös kaksipaikkainen tutkijanhuone.

Kirjasto siirtyi atk-lainausjärjestelmään (TietoEnatorin Pallas) vuonna 1989.

[Kuva: Kirjasto Nättepori] [Kuva: kirjasto sisältä]

Kirjastoauto

[Kuva: kirjastoauto Akseli]

Kirjastoauto Akseli aloitti liikennöinnin 1991. Kirjastoauto on kolmen kunnan – Iin, Yli-Iin ja Kuivaniemen – kirjastojen yhteinen. Lakkautetut sivukirjastot on korvattu kirjastoautopalveluilla. Lisäksi on itsepalveluperiaatteella toimiva siirtokokoelma avopalvelukeskuksessa.