Huttukylän nuorisoseura perustettiin vuonna 1934. Seuran perustamiseen lienee antanut sysäyksen kolmisenkymmentä vuotta harrastetoimintaan vaikuttaneen raittiusyhdistys Koitto IV:n toiminnan lakkaaminen kieltolain kumouduttua. Lisäksi yleismaailmallisen laman laantuessa tunnettiin tarvetta uudenlaiseen yhdistystoimintaan, ja niin nuorisoseuratoiminta Huttukylässä sai alkunsa.

Nuorisoseura aloitti toimintansa epätavallisesti ostamalla heti toimitalon raittiusyhdistys Koitto IV:ltä. Talo ostettiin lainavaroilla, ja vuoteen 1938 mennessä laina oli saatu maksetuksi korkoineen. Alkuaikoina nuorisoseuran toiminta koostui lähinnä urheilukilpailuista, iltamista ja näytelmätoiminnasta. Seuran saatua tuskin toimintansa käyntiin syttyi sota, ja suuri osa nuorisoseura-aktivisteista joutui rintamalle. Kotirintamalla toimivien johdolla nuorisoseura toimi sota-aikana kuitenkin yhteiseksi hyväksi pitämällä muun muassa iltamia, joiden tuotto annettiin lotille, sotainvalideille, SPR:lle ja naisosastolle rintamamiesten paketteja varten.

Heti sodan loputtua vuonna 1944 alettiin Huttukylän nuorisoseurassa neuvotella toiminnan jatkamisesta. Ensimmäiseksi käynnistettiin opintopiiri, jossa perehdytettiin nuorisoa tapakulttuuriin. Aloitettiin myös iltamatoiminta ja ohjelmakerho sekä perustettiin miesten ja naisten voimistelupiirit. 1940-luvun lopulla ohjelmaan otettiin kansantanhut.

1950-luvulla seuran toiminta hiljeni ja iltamainnostus sammui. Etenkin vuosikymmenen puoliväli oli hiljaiselon aikaa. Nuorisoseurantalo oli huonossa kunnossa: sen katto vuoti, ovet roikkuivat, ja ikkunat olivat rikki. Seurassa vedettiin kuitenkin vielä opintopiirejä ja pidettiin iltakursseja. Erään tällaisen tuloksena ilmestyi seuralehti Huminan ensimmäinen numero 8.6.1952. Merkittävä tapahtuma oli myös seuran lipun vihkiminen Pattijoella vuonna 1957. Samana vuonna alkoi museotoiminta erään kouluradio-ohjelman innoittamana. Tuolloin kansakoululaiset päättivät opettajiensa opastuksella koota oman kylämuseon. Koulun tultua lakkautetuksi esineistö jäi koulun ulkorakennukseen, jolloin muutamia esineitä katosi ja joitakin rikkoontui. Nuorisoseuran toimesta esineistö siirrettiin lopulta vuodelta 1776 peräisin olevaan aittaan, jonka viereen saatiin vuonna 1976 toinenkin aitta.

1960-luvun alussa Huttukylän nuorisoseuran toiminta oli edelleen vaisua, vuonna 1962 jopa täysin lamassa. Vuonna 1964 toiminta virisi uudestaan ja toimitalo otettiin uudelleen käyttöön pitämällä kahdesti viikossa talkoita, joissa taloa korjattiin. Myös harrastuspiirit aloittivat toimintansa. 1960-luvulla alettiin järjestää reuhkahiihtoja, ja vuodesta 1968 lähtien niihin yhdistettiin nappulahiihdot. Järjestettiin myös suunnistuskilpailuja ja pelattiin potkupallo-otteluita Vesalankylää vastaan. Vuosikymmenen lopulla Huttukylän lähes 60-vuotias koulu suljettiin ja koulupiiri lakkautettiin. Nuorisoseuran johtokunta tajusi tilanteen vakavuuden ja ponnisteli korvatakseen koulun menetyksen omalla toiminnallaan. (Koulu on sittemmin avattu uudestaan.) Kyläelämän ylläpitämisen myötä 1970-luku olikin Huttukylän nuorisoseuralle uusiutuvan ja monipuolistuvan toiminnan vuosikymmen. Tuolla aikakaudella myös nuorisoseurantalo sai viemäröinnin ja juoksevan veden.

1980-luvulla seuran toiminta sai uusia muotoja. Muun muassa lasketteluharrastus sai jalansijaa, ja lasketteluretkiä tehtiin useisiin suomalaisiin ja ruotsalaisiin urheilukeskuksiin, vuonna 1986 jopa Ranskaan asti. Vuonna 1981 käynnistyi pelimannitoiminta, ja pian sen jälkeen pelimanneista muodostui työväenopiston piiri. Säännöllinen harjoitustoiminta loppui vuonna 1992, mutta tarvittaessa pelimannit kokoontuvat edelleen. Vuonna 1982 aloitettiin nuorisoseurantalossa suurimuotoinen laajennus ja saneeraus. Remontissa talon rakennusala kasvoi ja se sai muun muassa sisävessat, kerhohuoneen sekä käyttökelpoisen keittiön. Vuonna 1993 taloon valmistui talonmiehen asunto.

2000-luvun alussa Huttukylän nuorisoseura järjesti useana vuonna Hutturock-tapahtuman. Huomio keskitettiin lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön. Huttukylän nuorisoseura on edelleen vilkas ja aktiivinen, esimerkiksi tanhutoiminta on yhä voimissaan; tällä hetkellä nuorisoseuralla on kolme tanhuryhmää: Hilipakka, Hulijakka ja Rämäkkä. Myös vuosittaiset perinteiset tapahtumat, kuten laskiaisrieha ja pikkujoulut, keräävät yhä väkeä seuratoiminnan ulkopuoleltakin.

Lähdeluettelo