Edellisestä kuntakokouksesta oli kulunut yli 7 kuukautta, kun seuraava kokous huhtikuussa pidettiin. Kiimingin kunnassa ei pöytäkirjoista päätellen mitään merkittävää rakennushanketta tai muutakaan isompaa asiaa vuonna 1880 ollut.

Lukkarin virkatalossa 10.4. pidetyn kokouksen pöytäkirja kertoo seuraavat asiat:

”Herra lääninguvernöörin maksettavaksi Kunnan waroista Naaras Sudesta 75. markkaa, Naaras Ketusta 3. markkaa, Koiras Ketusta 2. markkaa, sekä täysikasvuisesta ahmasta, Naaraasta 25. markkaa, ja Koiraasta 20. markkaa kuin myös Kokkolinnun tappamisesta veroa tälle wuodelle, päätettiin kannettavaksi 2. markkaa tilleriltä sekä sen kantopäiväksi määrättiin 25. päivä tulevaa toukokuuta.”

Kunnan välikokous kesäkuussa kertoo 1. pykälässä seuraavaa:

”Huutokaupan kautta ulostarjottiin niin kutsuttut maantien wiisaritolpat uudestaan tehtäväksi, yksi Ukkolan talon luokse ja toinen Taivalharjun tien haaraan, ehoilla, että tolpat pitää sen kokoiset ja näköset kuin mainituissa paikoissa on entiset. Tolpat pitää punata niin sanotulla Keittomaalilla ja viisarilauwat maalataan walkiaksi Öljyvärillä sekä kirjoitetaan latinakirjaimilla, Suomen kielellä, joitten ehtoin pääle alimman tahtomuksen teki talokas Heikki Tuohima 6. markkaa 75 penniä kappale, joka hyväksyttiin ja avaimella lyötiin työ, eli tolpat pitää olla walmiit ensi juhannukseen asti.”

Kesäkuun 20. päivä kokouksen neljäs pykälä kertoo:

”Soitto keisarinna wainajan jälkeen, päätettiin siten, että 1 wero soittaa joka päivä ja aljetaan nyt weetyllä arwan wedolla alapäästä kylää, kuin myös jos joku wero laiminlyöpi asian wetää sakkoa 4. markkaa. Esimieheltä Herra Rovasti Montiniltä tehdyn kysymyksen johdosta, josko Niittyviljelys nyt aljetaan päätetyn, ja nyt lain woiman voittaneen Isonjaon pyykityksen mukaan, josta päätettiin, että Niittyviljelys aljetaan sen mukaan kuin rajat, ja pyykitys sen ulos näyttävät. Jos Pelloissa ja mettämaissa on tapahtunut muutoksia.”

Syyskuun 5. päivänä päätettiin seuraavaa:

”Kiertokoulun pitäjäksi, alkava ensi lukukautena, walittiin tähän Kiimingin emäseurakuntaan 4. mainittua ammattia hakeneista, henkilöistä jotka olivat seuraavaiset, Siltavoudi Jaako Weijola, Juho Pääkkönen, Kaapriel Tuohino, Aleksander Sänkilä ja ensi mainittu Siltavoudi Jaakko Weijola, kuitenkin sillä lauseella että niin pian kuin Kansakoulu tulee Kuntaan Kiertokoulun pito häneltä lakkaa.”

”Herätettyyn kysymykseen, josko tähän koko Kiiminkin pitäjääseen haluttaisiin pyytää waltiolta Kruunun Oritta, suostuttiin yksimielisesti sekä sen hoitajaksi walittiin talokas Antti Puirava.”

Marraskuun 1. p:nä päätettiin seuraavaa:

”Herra Kruunun nimismiehen Jaakko Simeliuksen esityksestä, ja siitä Lääninhallituksen antaman määräyksen johdosta, esille otettiin kysymys Kalavahtein korkiammista palkkaehdoista Haukiputaan piirissä, joista päätettiin Haukiputaan kunnan asiamies, ja Kiimingin kunnan jäsenet tahtoivat esitellä kysymyksessä oleville kalavaheille, Eteläwahtipiirissä 100. markkaa, Pohjoiswahtipiirissä 75. markkaa vuotuiseksi palkaksi.”