Vuoden 1877 pöytäkirjoista on Alakiiminki kuntana hävinnyt. Kokoukset on pidetty pöytäkirjojen mukaan Kiimingillä, ja niissä puhutaan Kiimingin pitäjästä.

Vuodelle on leimallista erilainen toimeliaisuus. Rakentamisesta kertovat pykälät ovat usein seikkaperäisiä, jopa työselitysluonteisia. Jopa kuutta eri siltaa koskevaa päätöstä tehtiin samassa kokouksessa.

Helmikuussa pidetyssä kuntakokouksessa tehtiin verotuksesta päätös, ”että ainoastaan kannetaan 2. markkaa joka tilleriltä, ja Kirkkoherran virkatalon rakennusten maksamiseksi 3. markkaa tilleriltä”.

”Yhteisen hautahuoneen rakentamisesta Kiimingin Emäseurakunnan Kirkkomaale niin kuin hyvin tarpeellinen talvisena aikana suostuttiin. Huone raketaan Kivistä, 7. kyynärää sisältä joka tahole. Seinät 6 korttelia paksut, korkeus kivistä 3. kyynärää 1. kerta puusta, vesikatto päreestä. Työ tarjotaan vasta joko huutokaupassa vähimmän vaativalle ja paikka mihin huone raketaan määrätään silloin.

Tuumattiin mökkiläisen Juho Juhonpojan Tuomaalan ruumiinleikkaus huoneen saamisesta eli laittamisesta, johon tarpeeseen vihdoin mäkitupanen Sakari Wilppola lupasi antaa asumahuoneensa, sekä sulata ruumiin, ja kaivaa hauvan, ja toimittaa ruumiin hautaan, josta hänelle luvattiin kunnan kassasta maksaa 22. markkaa, sekä saman arkusta ja henkiin virvoittamisesta luvattiin Heikki Laurilalle 8. markkaa.”

Huhtikuussa pidetyssä kuntakokouksessa todettiin, että ”se nykyinen Kirkkoherran tilan mettänvahti Juho Ponto Pekkala niin kuin huoletoin ammatissaan hyljättiin kerrassaan yksimielisesti”.

Toukokuun 21. päivänä palattiin hautaushuoneen rakentamisasiaan. Osan seikkaperäisesti käsitellystä asiasta kertoo seuraava ote:

”Keskusteltua siitä ennen tätä suostutusta yhteisestä hautaushuoneen rakentamisesta Kiiminkin Emäseurakunnan Kirkkomaale, jossa puheeksi otettiin se ennen määrätty korkeus, joka muutettiin 4. kyynäräksi kivistä ja 1. kerta Hirsistä tasakertaan, vesikatto pannaan Päreistä, joka kantille kaatava vetensä, sisukatto pannaan niinkuttutuista sahanpinnoista, kolmella parrulla, ovi tehään kaksipuolinen 1 ½ tuumaa vahvoista lauvoista, ja vuorataan 1. tuumaisilla lauvoilla, kaikki pontilla, ovenpielukset, eli raami tehään 11. tuumaa levijöistä, ja 4. tuumaa vahvoista plankuista, 10. korttelia leviä, ja 3. kyynärää korkia. Puukoppa lukko sisäle, ja hyvä munalukko ulkopuolele, vahvan rautakangin kansa ulottuva yli oven.”

Rakentamistyö huutokaupattiin kokouksessa, ja sen sai Kalle Paso 290 markan hinnalla.

Herätettyyn kysymykseen kierto- eli kyläkoulun pitäjästä ensi tulevaksi lukukaudeksi, tehtiin seuraava päätös:

”Että otetaan entinen virkaa tehny opettaja Heikki Heikinpoika Kaattari / Pikkupaso / palkalla 5. tynnyriä Lainamakasiinista, puoliksi rukiita ja ohria, sekä 100. markkaa rahaa Kunnan kassasta. Kuin myös opetusaika määrättiin 15. päivästä syyskuuta 1. päivään toukokuuta / walpuriin /.”

”Päätettiin kasvo viinaverorahoista viljeltäväksi uuden Lainakirjaston perustamiseksi, ja Kirjain ostamiseksi siihen.”

Heinäkuun 2. päivän kokouksessa ”esille otettiin se jo monesti ennen ollut seisovain siltain rakentaminen molemmin puolin Ukkolan Kestikivaria oleviin tulvaveden kulkupaikkoin / Kahloin / asiaa vähän aikaa mietittyä syntyi ensin pitkällinen haastaminen siltain tarpeettomuudesta vertaamalla entiseen aikaan, jotka kuitenkin enemmistön päätöksen mukaan suostuttiin tehtäväksi. Kuitenkin jätettiin 30 vuorokauden valitusaika asiaan tyytymättömille.”

Kirkkoherran virkatalossa maanantaina syyskuun 17. päivänä pidetyssä kokouksessa ”puheeksi otettiin asia Eerik Putkosen niinsanotun ravintolan pidosta tienhaaran torpassa joka nähtävästi / luulon mukaan / sitä väärin käyttää sanoen hänelä olevan lupakirjan siihen, päätettiin että ilmoittaa asiasta kruununpalvelijale jonka tulee tarkastaa josko Eerik Putkosela on Lääninhallituksen lupakirja sanotun ravintolan pitämiseen taikka ei”.

Tässä kokouksessa käsiteltiin Ukkolan kahlon silta-asiaa. Rakentaminen päätettiin lykätä kalliin ajan takia tulevaan vuoteen. Niin kutsuttu Väliojan sillan rakentamispäätös tehtiin ja työ huutokaupattiin Pekka Mansikkamaalle. Päätettiin Raiskion ojan sillan teko. Työt huutokaupattiin Juho Tuomaalalle Katiskalle.

Edelleen päätettiin Murto-ojan rakentamistavasta. Tämäkin huutokaupattiin, ja halvimman tarjouksen, 35 Suomen markkaa, teki talokas Erkki Kontio. Keskusteltiin Syväojan sillan korotuksesta ja levityksestä, mutta työ siirrettiin vielä tuonnemmaksi.

Vielä päätettiin Honkiojan sillan teosta valtamaantielle: ”Ränni tehään yks kyynärää leviä silta tien levynen. Kivistä valvottu tahi hyvillä laakoilla päällystetty. Työ pantiin huutokauppaan ja seisahtui Pekka Koskelalle 20. Suomen markkaan.”

Lokakuun kuntakokouksessa päätettiin Saarisen järven ojan kaivuusta, ”että ensin valittiin päällysmieheksi siihen talokas Eerik Takkinen, jonka tulee ensin kuulutuksen kautta antaa tieto osakkaille milloin ojankaivutyö on tehtävä sekä poissaolevan eestä palkata mies työhön. Ja jos ei niskotteleva osakas maksa hyvällä kasakan palkkaa, kuuluttaa Niittyojan huutokauppaan työpalkan maksuksi.”

Keväällä tehtävistä vapautetun metsävahdin tilalle päätettiin seuraavaa:

”Palkataan yhteinen mettänvahti Pappilan, Jaaran, Ukkolan, Puiravan, Leppälän ja Haarajoen mettäsaroille seuraavilla ehoilla. Vahin pitää vahata mainittuin taloin sarat, Jolosta ja Haarajokia myöden ja Jolosniittyjä että ei niitä eläimet syö keväällä. Päätettiin ottaa vahiksi Matti Juhonpoika Hannuksenaho, niin kuin siihen sopiva, ja maksaa hänelle yhteensä 135. markkaa rahaa ja tehä joutilaita niittyjä mainituilta saroilta, ja jos hän saa jonku mettänhakkaajan sakkoon niin saakoon puolet sakkorahoista ja saranomistaja toisen puolen.”

Joulukuussa pidetyssä kokouksessa ”esille otettiin se Herra Makasiininhoitajan Oulussa Fredrik Mauritz Hermannin esitys siinä, että eikö Kiimingin kunta suostuisi maksamaan jotakuta osaa, eli puolta sitä kostamusta eli kulunkia, kuin hän rupeaisi hakemaan entisen, tähän kuntaan kuuluvan, maakauppiaan Olli Kuittisen joka on joutunu järjen vikaan elinkautiseen parannuslaitokseen Helsingissä, asiaa vähän aikaa mietittyä, päätti läsnä olevat, että jos mainittu Kuittinen saataisiin mainittuun elinkautiseen parannuslaitokseen, niin maksetaan tämän kunnanvaroista vaadittua Kostamusta 200. markkaa.”