Vuonna 1867 alkanut kunnallishallinto jatkui vireytyvänä vuonna 1873 Alakiimingin kunnassa. Kuntakokouksissa käsiteltiin yleensä vain kaksi kolme asiaa. Jäljempänä esitetyt pöytäkirjoista poimitut asiat ovat lähes ainoita esillä olleita. Huomattavaa on, että silloiset pöytäkirjat eivät juuri sisällä kellonaikoja.

Tammikuun kuntakokous:

”Herätettyyn kysymykseen mikä olis tehtävä yhen kunnassa löytyvän pahantapaisen pojan Juhani Aleksanterin pojan Hagströmin kansa, päätti läsnä olevat toimittaa häntä niinsanottuun Warjakan holhouslaitokseen, sielä kasvatettavaksi ja hoidettavaksi, johon tarkoitukseen lupasivat seuraavaiset tarpeellisia rahavaroja kirkkoherra Montin, sahankirjuri Rajal, pojan isä ja Alakiimingin kunta kukin kymmenen markkaa.”

Maaliskuun kokous:

”Keskusteltiin uudesta Kestikievarista ja sen asettamisesta Iisakan sijaan joka on ylössanonut sen pitämisen. Mutta kuin ei löytynyt siihen yhtään haluavaa eikä soveliasta jonka tähen ei saateta täältä antaa mitään esitystä tästä asiasta”.

Vallesmanni Jaakko Simeliuksen ja siltavouti Niiles Grundströmin esitys Jolosjoen sillan korottamisesta ja uudelleen tekemisestä ”sisälleannettiin ja ylösluettiin, jossa he tahtoivat ja päättivät että Sillan korotus tulee tehtäväksi Iin ja Kiimingin pitäjäin yhteisillä varoilla. Mutta itte sillan teko Ylikiimingin kunnassa ennestään olevilta osakkailta, joka mainittu työ suostuttiin pantavaksi paikalla huutokauppaan seuraavilla ehoilla, että huutaja laittaa kaikki siihen tarvittavat rakennusaineet ja tämän kuun kuluessa, jorka saa olla joko kuusi- eli petäjäpuita. Työ pitää olla tehtynä valmiiksi 25. päivä huhtikuuta, jolloin tapahtuu syyni mainitun sillan pääle. Työ tarjottiin huutokaupalla vähimmän vaativalle, joka seisahtui 494 markkaan ja lyötiin Paavali Leppälälle ja Antti Puiravalle yhteisesti ilman tarvittavaa takausta.”

Talvitien lisäviitoitus Kursun mökistä Taipaleenkylän sivu vallesmannin pyynnön perusteella päätettiin antaa aina Lakson kankaan päähän asti Juuso Haipukselle ehdolla, ”että viiotta ajaa uuden jäljen, ja panee viitat kahta puolta 30. syltää kunkin parin väliä”.

Kuntakokous 25.4.: Kokouksessa pohdittiin uuden purkusillan rakentamista Kiiminkijoen ylitse. Pöytäkirja kertoo, ”että aivottu silta rakennetaan uuteen paikkaan, niinkutsutusta Pappilan niemestä Ponnon rantaan entiseen värivalkamaan, jossa tapauksessa entinen sillanpitäjä Briita Kaisa Ponto Ahola kielletään toisen sillan rakentamisesta”. Osakkaiksi sillan rakentamiseen pöytäkirjaan kirjattiin 26 miestä nimeltä ja edellä mainittu Briita Kaisa Ponto.

Sillan rakentamisesta ym. säänneltiin vielä seuraavasti:

”Osakkailla pitää olla vapaa kulku sillan yli ilman rahatta kaiken kesää, sekä yksi kerta Proomulla tulvan aikana, jonka tähen heidän pitää olla syksyllä Proomua ylösauttamassa kuin joki jäätyy. Wärimies purkaa itte sillan syksyllä kuin rekikulku joen yli sen myöntää, rakentaa Krintin eli Häkin sillan päällä mielensä mukaan jonka hän on ja pitää olla velvollinen heti aukaseen kuin joku osakas, tahi osakasten eläimiä varsinki Pappilan karja läpi kulkee.

Sillan värkkein jaosta sopivat osakkaat Wärimiehen kansa. Viimeiseksi suostuttiin että Pappilan karja saa vapaasti kulkea Aholan kujan kautta Puiravan suolle.”

Vanha pöytäkirja kertoo:

”Pöytäkirja pidetty yhteisessä kunnankokouksessa Kiimingin Emäkirkon Sakaristossa Pyhän Kolminaisuuden sunnuntaina päätetyn jumalan palveluksen jälkeen 8.p. kesäkuuta v.1873.

Läsnäolivat paitti allekirjoittanut puheenjohtaja ja Kunnan Esimies talolliset Heikki Eskola, Olli Huru Alatalo, Juho Haipus, Paavali Putkonen ja Eerik Kontio ynnä muita.”

Herra Kuvernöörin 5.5. antaman kuulutuksen johdosta valittiin Suostuntaverokomiteaan talokkaat Heikki Eskola ja Olli Huru Alatalo ja varajäseneksi talokas Antti Puirava. Komitean kokouspaikaksi määrättiin Ukkolan Kestikievari.

Kiimingin Emäkirkon sakaristossa 15. kesäkuuta pidetyn kokouksen pöytäkirja kertoo seuraavaa:

”Siihen 29. päivänä tässä kesäkuussa 2 aikana jälkeen puolenpäivän Lukkarin virkatilalla Haukiputaalla pidettävään yhteiseen pitäjän kokoukseen, jossa keskustellaan ja päätetään jos kaksi Kalanpyyntitarkastajaa eli vartijaa asetetaan ja palkataan määrättyihin piiriosuuksiin Haukiputaan joen suussa, valittiin nyt Alakiimingin kunnan puolesta asiamieheksi talokas Pekka Putkonen.”

Kuntakokouksen pöytäkirja 16. elokuuta kertoo kokouksessa mukana olleen mm. lääninsihteeri ja ritari K. Hildenin, ja hänen välittämänään asiana oli rautatien rakentaminen Tampereelta Oulun kaupunkiin.

”Niin vastasivat sekä Ylikiimingin asiamies että myös Alakiimingiltä läsnä olevaiset kunnanmiehet etteivät he saata suostua mihinkään toimeen ja työhön kysymyksessä olevan rautatien rakentamisen suhteen sen vuoksi ettei aivottu tie tule kulkemaan tämän Kiimingin pitäjän tilusten läpi.”

Kuntakokous Kiimingin kirkkoherran virkatilalla syyskuussa:

”Koska oluen lyömistä monessa paikassa harjotetaan josta seuraa kunnassa monenlaista epäjärjestystä ja häiriöä, niin päätettiin 25 markkaa veroa pantavaksi sille eli niile jotka kunnalta asetetaan oluen kauppaa pitämään ja määrättiin 40. markkaa sakkoa luvattomasta oluen myömisestä jotka sakkorahat tulevat tasajakoon kunnalle ja ilmiantajalle.

Wihdoin päätettiin Kuvernöörin virastolta anoa vahvistusta tässä edellä seisovalle päätökselle.”

Kuntakokouksen pöytäkirja 8. joulukuuta: ”Tämän kautta valtuutetaan talokas Pekka Putkonen asiamieheksi Haukiputaan kunnalta ja sen esimieheltä kysymään ja tiedustelemaan, josko he suostuisivat antamaan kiiminkiläisillekin luvan harjoittaa kalan meripyyntiä.” Asiasta oli mm. valitettu lääninkuvernöörille.