Vuoden 1869 ensimmäinen kuntakokous pidettiin helmikuussa. Toisen katovuoden jälkeen käsiteltiin nytkin monia avustus- ja siihen verrattavia asioita. Poikkeuksellisen pitkästi on tehty pöytäkirjaa kahdesta muusta asiasta.

Lääninhallitus oli kirjeellään kehottanut valitsemaan kunnassa luottamusmiehen, ”jonka velvollisuutena olisi hävittää tai ilmiantaa kaikki kunnassa löytyvät salaiset viinanpolttopaikat”. Luottamusmiehen valitseminen nähtiin turhaksi, ”syystä että koska eivät Kruununpalvelijatkaan jotka virkamatkoillaan ovat varustettuina monenlaisilla henkeänsä varjelevilla aseilla, ole ilman pelvotta ja hengenvaaratta voineet hävittää tätä lainrikkomista, sitä vähemmin yksi tai kaksi talonpoikaista voivat tätä tehä oman henkensä pelvotta.” Sen sijaan nähtiin sopivaksi, että ”kullaki kerralla lähtee kymmenen miestä tarkoituksessa että miesvoimalla kukistaa näitä salapolttopaikkoja ja määrättiin viiden markan sakon uhka vastahakoiselle, joka sakko tulee lankiamaan Kunnan Kassan hyväksi.”

Ylikiimingin Joloskylästä oli tullut edellisellä viikolla eräs ”löysä ihminen” lapsensa kanssa. Päätettiin ottaa po. henkilöt kuntaan ja antaa heille tarpeellista elatusta. Tämän lisäksi päätettiin ilmoittaa ”suurta tyytymättömyyttä Joloskyläläisten menettelyssä, syystä että sama henkilö jo viidettä vuotta on ilman kirjoja suojeltu mainitussa kylässä, siellä synnyttänyt jalkalapsen eräälle renkimiehelle ja oli nyt uudelleen raskaana”. Asiasta päätettiin tehdä vielä valitus lääninhallitukseen kysymyksellä, suvaitsevatko lait ja asetukset tällaista sopimattomuutta Ylikiimingin kunnalta tai niiltä, ”jotka tällaista ovat matkaansaattaneet”.

Maaliskuun kuntakokouksessa päätettiin mennä kuvernöörin oikeuteen Huttulan kylässä asuvan sotamies Juho Wesan asuinkunnan selvittämiseksi.

Sen johdosta, että eräs nainen ”suvaittee mökissään senlaista sopimattomuutta niin kuin viinanmyöntiä ja muuta semmoista pahennusta tehtiin se päätös, että mainitun Anna Marian pitää ensinnäki ajaa huoneestansa”, eräs toinen nainen ”kahen vuorokauden sisään mökistään pois, muussa tapauksessa puretaan koko mökki alas kylän miesten voimalla”.

Annettiin ”vähimmin vaativalle kattopäretten laitto minun pappilan Pytinkin kattamiseksi, noin 50 knippua, joka knippu sisältävä 100 varvia, sillä puheella että päreet pitää olla tavallisesti vahvoja sekä Kuusipuista höylätyt”. Alimman tarjouksen teki kokouksessa mukana ollut Tapani Paso.

Toukokuun kokouksessa päätettiin pyytää lääninhallitukselta viivytystä vuonna 1867 saadun 2 000 markan ja jyvälainan maksuille ”syvimmässä nöyryydessä”. Näin siitä huolimatta, että aiempi pyyntö ei tullut lääninhallituksessa hyväksytyksi.

Kesäkuun kuntakokouksessa valittiin prantsyynimiehiksi (palomiehiksi) Ylikinkerikunnassa Päällikkö Jaako Antinpoika Laurila ja apumiehiksi Matti Laurila Liikanen ja Seppo Antman, Keskikinkerissä päälliköksi Juho Haipus ja apumiehiksi Juuso Haipus ja Pekka Putkonen sekä Alakinkerissä päälliköksi Heikki Isokanniainen ja apumiehiksi Juho ja Paavo Kaattari.

Elokuun kuntakokous valitsi samana vuonna jo kolmanteen ”yhteiseen kuntainkokoukseen Iin Emäkirkolla Talokas Joonas Joonaanpoika Mannisen”.

Erään torpparin vaimo oli ilmoittanut köyhäinhoitokunnalle, että häntä hoidetaan ruuan ja rauhan puolesta huonosti pojan ja hänen vaimonsa toimesta. Kokous päätti, että jos asiasta ei synny sovintoa, niin torpan maan omistaja Paavo Leppänen on ”pakotettu ottamaan koko mökin heiltä pois ja ajamaan asukkaat Kankaalle menkööt mihin tahansa”.

Lokakuun kuntakokous valitsi kunnanhallitukseen kunnan esimieheksi uudelleen Pastori J. K. Kastrénin ja varaesimieheksi talokas Paavo Leppälän, kunnallislautakunnan esimieheksi lukkari Aaron Kauppilan ja varaesimieheksi lautamies Juho Kanniaisen sekä jäseniksi talokas Kalle Pason, talokas Heikki Tuohimaa Jussilan, talokas Juha Talkkunamaan, talokas Antti Yrjänän, talokas Olli Huru Alatalon sekä varajäseniksi talokkaat Joonas Mannisen, Juho Niemelän ja Eerik Kontion.

Joulukuun kuntakokous kirjasi tiedoksi kuvernöörin päätöksen, jonka mukaan sotamies Juho Wesa on kuuluva Alakiimingin kuntaan.

Joulukuun kuntakokous pohti koulumestarin palkkaamista kuntaan. Kokous päätti ”vähän aikaa mietittyään, että ittellismies Heikki Heinäjärvi oli siihen sekä kykynsä, että halunsa puolesta sopiva, ja että mainittu Heinäjärvi saattas ruveta kuin saa palkakseen yhen kapan jyviä jokaiselta Kunnassa löytyvältä Savulta, johon tarkoitukseen pitää kunkin tilallisen antaa huonetta, sen mukaan kuin vasta rajoittamalla sopivaksi havataan”.

Talviteiden viitoittaminen ”kirkolta ylöspäin Sahalle asti, Puiravasta niin kutsuttuun Tienhaaran torpaan asti ja alaspäin, aina Kurjenmökkiin saakka pantiin huutoon”.