Lastenneuvolasta sai avun

[Kuva: Neuvolan seinää]
Kuvia neuvolan seinällä

Terveydenhoito laajeni nopeasti sodan jälkeen. Kuntaan rakennettiin lääkäritalo terveysasemaksi. Neuvolatoiminta oli käynnistynyt jo 1940-luvulla, mutta asemansa se vakiinnutti vasta 1950-luvulla. Toisen kätilön virka jouduttiin Kestilään perustamaan maaliskuussa 1950. Lapsikuolleisuus väheni neuvolatoiminnan ansiosta jyrkästi. Vuosina 1880–1889 alle kaksivuotiaiden lasten osuus kuolleista oli 32,9 prosenttia. Vuosina 1950–1959 se oli alentunut 7,1 prosenttiin.

Keuhkotauti oli kuolemaksi

Taistelu keuhkotautia vastaan oli ankara. Kestilä oli liittynyt Pohjanmaan tuberkuloosipiiriin ja hankkinut sairaspaikkoja Oulaisten keuhkotautiparantolasta. Keuhkotautiin kuoli vuosina 1950–1959 kaikista kuolleista peräti 11,3 prosenttia. Se oli vaarallinen tauti, ja siitä selviytyi harvoin tuon ajan hoitomenetelmin ja lääkkein. Vähitellen tehostetut hoitotavat ja ennalta ehkäisevä hoito tuottivat tulosta. Keuhkotautiin kuolleiden määrä saatiin vähentymään viidellä prosentilla 1940-luvulta seuraavalle vuosikymmenelle siirryttäessä.

Yhteistyö ei onnistunut lääkäriasiassa

Kestilä erosi monien vaiheiden jälkeen vuonna 1946 omaksi kunnanlääkäripiirikseen. Ennen sitä lääkäripiiristä neuvoteltiin Säräisniemen kunnan kanssa. Marraskuussa 1944 kestiset totesivat, ettei yhteisestä piiristä säräisniemisten kanssa tule mitään: huonot kulkuyhteydet olivat ongelmana. Lääkintöhallitus suostui toukokuussa 1945 Kestilän ja Pyhännän yhteisen kunnanlääkäripiirin perustamiseen. Pyhäntä ei hankkeeseen suostunut, vaan ilmoitti pysyvänsä Pulkkilan kanssa yhteisessä piirissä. Pyhäntä jäikin pitkäksi aikaa ilman omaa lääkäriä.

Oma kunnanlääkäripiiri saatiin 1946

Kestilä otti rohkean askelen ja perusti huhtikuussa 1946 oman lääkäripiirin. Samalla sanouduttiin irti yhteisestä Pulkkilan piiristä. Kestilän ensimmäisenä kunnanlääkärinä toiminut lääk. lis. Lauri Paavali Salmela valittiin kestisten terveyttä hoitamaan maaliskuussa 1948. Hän viihtyikin pitäjässä vuoteen 1957 saakka. Maaliskuussa 1948 valtuusto käsitteli kunnanlääkärin valinnan lisäksi kiertävän hammasneuvolan ottamista kuntaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton tekemä esitys hyväksyttiin ”ehdolla että työ toimitetaan perusteellisesti ja lääkärin tulosta ilmoitetaan tehokkaasti ja hyvissä ajoin kaikkien oppilaiden ja vanhempien tietoon”.