Suur-Iin naisen ja miehen kansallispuvun synty

[Kuvassa miehen puku] [Kuvassa naisen puku]

Puvut on suunniteltu Iin, Yli-Iin, Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin kulttuurilautakuntien toimeksiannosta sekä ylikiiminkiläisen Marjatta Rantalan aloitteesta. Ensin suunnitelmissa oli Ylikiimingin puku, mutta aluetta laajennettiin Suomen kansallispukuneuvoston ehdotuksesta koskemaan vanhan Suur-Iin suurpitäjän aluetta.

Pukuhistoriallisena asiantuntijana on toiminut Mariliina Perkko. Puku toteutettiin yhteistyössä Suomen kansallispukuneuvoston kanssa, jonka edustajina hankkeessa olivat kansallispukukonsultti Leena Hokkanen ja tutkija Leena Holst. Paikallisena yhdyshenkilönä ja asiantuntijana toimi kotiteollisuusopettaja Leena Laine. Suur-Iin miehen ja naisen kansallispuvut julkistettiin Ylikiimingin pitäjäpäivänä 15.7.1990. Puvut kuvastavat 1800-luvun pukeutumista, ja puvun eri osille on esikuvansa Kansallismuseon ja Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa. Suurin osa tallennetuista vaatekappaleista on peräisin Ylikiimingistä. Aineiston runsautta selittää ylioppilasosakuntien vuonna 1870 Pohjanmaalle suuntautunut keruumatka. Keruumatkaan osallistui Z. Schalin ja hän kirjoitti vuonna 1883 kokemuksistaan kirjan En tur genom Österbotten.

Suur-Iin naisen kansallispuvun esittely

Röijy

Päällysvaatteena on musta kamlottiröijy, jossa on körtit takana. Kangas on villapalttinaa. Vaatteen esikuva on löytynyt Jepualta (KM:KE A 4331:294), mutta Suur-Iin alueella tiedetään käytetyn samanlaisia. Röijyä käytetään lyhythihaisen puseron kanssa. Röijyssä on kapeat kimonohihat, joiden suissa on rannekkeet. Etukappaleen lantiolle antavat väljyyttä kolmionmuotoiset kiilat. Takaosalla ovat körtit. Alatornion naisen kansallispukuun kuuluu samanlainen röijy.

Hame

Oulu oli saanut tapulikaupunkioikeudet v. 1765, ja kauppaa käytiin vilkkaasti sekä Pohjanlahden yli Ruotsiin että jokia myöten venäläisten kauppiaiden kanssa. Alueen ihmisillä oli mahdollisuus hankkia ostokankaita. Niinpä tähän pukukokonaisuuteen on valittu Ylikiimingistä tallennettu karttuunihame (KM:KE A 2997), joka on kuvioitu painetulla ja tyylitellyllä tulppaaniaiheella. Toisena kangasvaihtoehtona on musta villainen kamlotti. Hameen väljyys kootaan takakappaleella vetopoimuttamalla ja etukappaleella laskostamalla. Laskosten harjat kääntyvät etuhalkioon päin. Vyötärökaitale valmistetaan hamekankaasta. Vyötärön kiinnittimenä on hakanen ja valkaisemattomasta nyytinkilangasta tehdyt palmikot. Helma vuoritetaan pellavakangaskaitaleella.

Paita

Pukuun kuuluu sekä pitkä- että lyhythihainen paita. Lyhythihaista paitaa (KM:KE A 3017 Ylikiiminki) tiedetään käytetyn etenkin työpaitana. Paidassa on kapealla päärmeellä huoliteltu pääntie. Hihojen väljyys on koottu ylhäällä sekä etu- että takahihan puolella kolmen laskoksen ryhmiin. Hihansuissa on kapea päärme. Paidassa ei ole erikseen alasia, vaan pitkään paitaan saadaan liikkumaväljyyttä toisen sivusauman viistotuksella ja toiseen sivusaumaan lisätyllä kiilalla.

Paita valmistetaan puuvillapalttinasta. Pitkähihaisen paidan esikuva on löytynyt Ilmajoelta (KM:KE A 3012). Paitaa käytetään liivin kanssa. Sen pääntiellä on vetopoimutusryhmiä ja kapea kauluskaitale. Hihan ja miehustan kiinnityskohdassa on myös vetopoimutusryhmiä edessä ja takana. Hihansuussa ei ole halkiota, vaan vetopoimutettu hiha päättyy yhtenäiseen rannekkeeseen. Alaset yhdistetään poikkisaumalla yläosaan, jolloin paita ulottuu pohkeeseen asti. Paita valmistetaan pellavapalttinasta. Paita on samanlainen kuin Alatornion naisen kansallispuvussa.

Esiliina

Esiliina valmistetaan ohuesta harsomaisesta pellavapalttinasta. Sen esikuvana on ollut Padasjoelta taltioitu vaate (KM:KE 7413:1). Vyötäröltä kangas laskostetaan vastapäivään kääntyvin laskoksin. Esiliinakankaasta valmistettu vyötärökaitale jatkuu solmimisnauhoiksi. Esiliina on lähes hameen pituinen. Erikoista on lähes puolen metrin levyinen helmakäänne

Päähineet

[Kuvassa myssy]

Tykkimyssyn koppaosa voidaan päällystää joko mustalla kuosiinkudotulla tai vaalealla kirjailulla silkillä. Kirjonnat tehdään pohjan värisellä langalla. Mustan myssyn (KM A 2823 Ylikiiminki) koppaosa on pieni ja suorareunainen. Vaalea myssy (PPM 8398) taas on pohjoiselle tyypillinen pitkälahdekkeinen malli. Pitsi voi olla hienoa tuplapohjaista nyplättyä pitsiä (KM A 2873 Ylikiiminki) tai fri-modiglai-raumanpitsiä. Neidot käyttävät punaisia silkkinauhoja.

Koru

Huivin kiinnittimenä voi käyttää neulaa (KM 8023:1 Ylikiiminki). Perunkirjojen mukaan Suur-Iin alueella on käytetty myös sinisiä helmiä, mutta esikuvaa niille ei ole löydetty.

Liivi

Liivin esikuva on löydetty Ylikiimingistä (KM:KE A 2972). Liivi valmistetaan mansikanpunaisesta floretista. Se ulottuu vyötärölle, ja se on olemukseltaan napakka. Helmalinja nousee hiukan keskitakaa kohti. Liivissä ei ole körttejä. Nyörikiinnitystä varten on rinnan alla napinlävet, joiden kautta nyöri kulkee. Yläosasta liivi suljetaan esimerkiksi nuppineulalla tai vastaavalla, ei kuitenkaan koristesoljella. Takaosan leikkaukset on koristeltu ruudullisesta tai raidallisesta ostokankaasta valmistetuilla tereillä. Liivin pääntie ja kädentiet on reunustettu terekankaalla. Liivissä on pellavavuori. Ylikiimingissä on ollut vallalla käsitys, että napitettua ei naida: siispä naisen puvussa ei ole ainuttakaan nappia.

Huivi

Puvun kanssa voi käyttää mustaa kirkkosilkkiä tai muuta yksiväristä silkkihuivia. Se voi olla myös puvun väritykseen sopiva ruudullinen tai raidallinen silkkihuivi.

Sukat

Valkoiset tai punaiset puuvilla- tai villasukat (KM 8023:1 Ylikiiminki).

Kengät

Mustat nauhakengät tai avokkaat.

Suur-Iin miehen kansallispuvun esittely

Röijy

Lyhyen röijyn esikuva on Pohjanmaalta (KM A 3078). Röijyn materiaali on samaa tummansinistä sarkaa kuin housutkin. Röijyssä on suuri kaulus. Pitkissä kapeissa hihoissa on olkapäällä pieniä laskoksia. Röijyssä on kaksirivinen napitus ja rannekkeissa on kaksi messinkistä kantanappia. Röijy vuoritetaan pellavakankaalla. Koillismaan miehen kansallispukuun kuuluu vastaavanlainen röijy.

Paita

[Kuvassa miehen paita]

Työpaitana on käytetty Varsinais-Suomesta Peräpohjolaan lyhyttä raidallista paitaa eli bussaronia. Perunkirjatiedot keskittyvät lähinnä Peräpohjolaan. Paidat olivat yleensä joko sini-valkoraidallista villaa tai huomattavasti halvempaa hurstia. Ylikiimingistä on taltioitu tällainen miesten työpaita (KM A 3106). Suur-Iin miehen pukuun kuuluva paita on koko- tai puolivillainen ja puna-mustaraidallinen. Kangas on sidokseltaan parkkumia eli valepomsia. Paidalle tyypillistä on halkio, kapea pystykaulus ja rannekkeet. Halkio ja rannekkeet suljetaan yhdellä peltinapilla. Hihan väljyys kootaan pienille laskoksille, sivusaumoissa on halkiot. Ruotsista tunnetaan vastaavanlaisia puseroita etenkin Västerbottenin ja Norrbottenin alueelta. Varsinkin uusia paitoja voitiin käyttää myös pyhäisin. Koillismaan miehen kansallispukuun kuuluu vastaavanlainen paita. Se on väriltään sini-valkoraidallinen.

Röijyn alla voidaan käyttää valkoista pellava- tai puolipellavapaitaa (KM 10731 Häme). Paidan pääntie on pyöreä, ja olkapäillä on suorakaiteen muotoiset tilkut. Kauluksena on kaksinkertaiseksi taitettava pystykaulus. Etuhalkio on pitkä, ja sen pohjukassa on pykäräpistokoristelua. Halkio kiinnitetään pullealla lankanapilla. Rannekkeet ovat kapeat, ja ne suljetaan lankanapilla. Paidan hihat ovat hyvin leveät. Ne rypistyvät helposti kapeahihaisen röijyn alla. Rypistymisen estämiseksi voidaan hihaan painaa kädellä syvä laskos olkapäältä ranteeseen. Pukemisen helpottamiseksi laskos voidaan sitoa nauhalla ranteen ympäri. Nauha vedetään pois, kun röijy on yllä. Koillismaan miehen kansallispukuun kuuluu vastaavanlainen paita.

Housut

Ranskan vallankumouksen myötä polvihousujen valtakausi loppui 1800-luvun alussa ja pitkien housujen muoti levisi myös Pohjolaan. Useimmiten housut ommeltiin sarasta, ja malliltaan ne olivat pitkälahkeiset luukkuhousut (KM A 3098 Ylikiiminki). Pukuun kuuluvat housut valmistetaan tummansinisestä villakankaasta. Sivusaumassa on tasku, ja tere koristaa sivusaumaa jonkin matkaa. Housujen lahkeet ovat suorat. Vyötärökaitaleen yhteydessä edessä oikealla puolella on kellotasku. Etuluukku on kapea, ja sen molemmin puolin miehustassa on koristepykäliä. Vyötäröllä kiinnittiminä ovat messinkinapit. Housujen yleisilme on lököttävä. Koillismaan miehen kansallispukuun kuuluu vastaavanlaiset housut.

Päähine

Päähineenä voidaan käyttää esimerkiksi pystyhilleriä, joka on hillerinnahasta valmistettu talvipäähine (KM A 3059 Ylikiiminki). Myös kansallispukuja varten valmistettava lippalakki soveltuu puvun kanssa käytettäväksi.

Huivi

Juhlapaitojen kaulukset tuettiin 1700-luvulla pystyasentoon kauluksen ympäri solmitulla huivilla. Tämä tapa levisi säätyläisten muotipuvuista myös kansan pukeutumiseen. Suur-Iin miehen puvun huivi on mustaa, sinistä tai punaista silkkiä. Se on neliömäinen ja se taitellaan ensin kolmioksi ja siitä edelleen rullataan suorakaiteenmuotoiseksi. Se viedään kaulan edestä taakse, jossa liinan päät menevät ristiin. Kaulaliina solmitaan eteen umpisolmulla, paidan kaulukset vedetään huivin päälle ja huivin kulmat jäävät riippumaan alaspäin.

Sukat

Puvun kanssa käytettävät sukat voivat olla harmaata tai mustaa puuvillaa tai villaa.

Jalkineet

Puvun kanssa käytetään mustia saappaita tai nauhakenkiä.

Kansallispukujen ohjeet ja tarvikkeet

Käsityöliike Somikki
Kirkkokatu 29
PL 45
90100 OULU