Pyhäjokialueen kansallispuvun synty

[Kuva: Kansallispuku]

Pyhäjokialueen naisen kansallispuku valmistui Pyhäjokialueen kotiseutuliiton tilauksesta vuonna 1965 professori Toini-Inkeri Kaukosen kokoamana. Kansallispuvun tarkistaminen vastaamaan tyypillistä talonpoikaisväestön noin 1800-luvulla käyttämää perinteistä juhlapukeutumista aloitettiin jo vuonna 1989. Tarkistustyön aloitti silloisen Oulun läänin Kotiteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Maisa Nurmiala kansallispukualan neuvojakoulutukseen kuuluvana opinnäytetyönä. Siinä yhteydessä pukuun ei toteutettu työohjeita eikä kaavasarjoja.

Puvun tarkistustyö aloitettiin uudelleen Pyhäjokialueen kotiseutuliiton aloitteesta vuonna 1996 yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen kanssa Suomen kansallispukuneuvoston ohjeiden mukaan.

1800-luvulta peräisin olevaa esikuva-aineistoa ja kangasnäytteitä Pyhäjokialueelta ei ole kovin paljon löytynyt. Tarkistamisvaiheessa käytettiin lähteenä lähialueelta löydettyä aineistoa. Työn tuloksena valmistettiin vuonna 1998 uusien ohjeiden mukainen mallipuku, joka lähetettiin Suomen kansallispukuneuvostoon kansallispukuraadin tarkastettavaksi.

[Kuva: Kansallispuku]

Suomen kansallispukuneuvosto on vuonna 1979 toimintansa aloittanut alan parhaista asiantuntijoista muodostettu raati, joka valvoo kansallis- ja muinaispukujen tutkimusta ja perinnepohjaisuutta. Saadun palautteen jälkeen Pyhäjokialueen kotiseutuliitto teetätti Tilausompelimo Taina Kankaalla ohjekansion, jossa on tarkat puvun valmistusohjeet sekä kaavasarjat paitaan ja liiviin.

Viimeisten tarkistettujen ohjeiden mukaan valmistettu Pyhäjokialueen kansallispuku voitiin esitellä yleisölle keväällä 2003 vietetyssä yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa. Pitkään kestänyt kansallispuvun tarkistustyö oli näin saatettu loppuun.

Alkuperäisen mallin mukaiset sekä välillä muuttuneiden ohjeiden mukaisesti valmistetut puvut ovat kaikki oikeita ja käyttökelpoisia kansallispukuja. Ne edustavat aina omaa aikaansa ja on tärkeää säilyttää ne sellaisinaan.

Puvun käyttöalueena ovat Pyhäjoki, Merijärvi, Oulainen, Haapavesi, Vihanti ja Kärsämäki.

Pyhäjokialueen naisen kansallispuvun esittely

Tarkistustyön yhteydessä Pyhäjokialueen naisen kansallispuku palautettiin vastaamaan 1700- ja 1800-luvuilla käytössä olleiden kansan juhlapukujen yleisilmettä. Tarkennuksia tehtiin puvun materiaaleihin, kaavoitukseen ja valmistustapoihin.

Puvun kanssa voi käyttää pukuun valittua puna-valkoruudullista puuvillahuivia tai luonnonsilkkihuiveja. Koska ohuen puuvillalangan saannissa on vaikeuksia, työohjeisiin on kirjattu tiedot ohjeiden valmistushetkellä ohuimman saatavissa olevan puuvillalangan osalta.

[Kuvassa kansallispuku] [Kuvassa kansallispuku]

Paita

Valkoisesta, tiiviistä puolipellava- tai pellavapalttinasta valmistettu pitkä paita. Pääntie on malliltaan suorakaiteen muotoinen. Kaulus on suoraan langansuuntaan leikattu yksinkertainen kaitale. Miehustan väljyys kootaan pääntiellä edessä ja takana laskosryhmiksi. Hihansuiden väljyys kootaan vetopoimutuksella. Rannekkeiden kiinnittiminä ovat pellavanyörit, lanka- tai helmiäisnapit.

Hame

Hameeseen käytetään runsaasti kangasta. Se on pystyraitainen. Vyötäröllä kangas kootaan pienille myötälaskoksille. Hameen alla suositellaan käytettäväksi pellavaista alushametta. Se on rakenteeltaan hameen kaltainen.

Liivi

Liivi on yksiväristä parkkumia, ja se vuoritetaan pellavapalttinalla. Liivi on malliltaan pitkähkö. Helmaan antavat edessä tilaa korkeat kiilat ja takana runsaat körtit. Kiinnittiminä ovat messinkiset lankahakaset.

[Kuva: Kansallispuku]

Esiliina

Esiliina on ensisijaisesti valkoinen, paitakankaasta valmistettu ja koristeeton. Vyötäröllä väljyys kootaan myötälaskoksille. Toisena vaihtoehtona on tummansininen käsinkudottu puuvillaesiliina, jonka helmassa on kudekuvioraita. Kiinnittimenä on sini-punaraitainen pirtanauha.

Päähine ja huivi

Päähineenä on tykkimyssy. Sen koppaosa on tummanpunaisella silkillä päällystetty. Tykkipitsi on puuvillatyllille kirjailtu ja sileäksi tärkätty. Tytöt käyttävät punaista silkkinauhaa.

Puvun kanssa voi käyttää joko pukuun valittua käsinkudottua puna-valkoruudullista puuvillahuivia tai silkkihuivia. Esiliinan päälle vyötärökaitaleeseen ripustetaan messinkinen avainkokka.

Sukat

Puvun kanssa käytettävät sukat ovat kesällä valkoiset joko yksinkertaiset puuvillaiset tai ns. vikkelisukat. Talvella voidaan käyttää tummia lampaanmustia villasukkia.

Kengät

Jalkineiksi sopivat parhaiten mustat nauhakengät tai avokkaat; myös mustat solkikengät tai luonnonnahan väriset lipokkaat sopivat.

Kansallispuvun ohjeet ja tarvikkeet

Käsi- ja taideteollisuuskeskus Maakari
Pakkahuoneenkatu 9
90100 Oulu