Koillismaan naisen ja miehen kansallispuvun synty

[Kuva: Koillismaan kansallispuku]

Naisen puvun kokosi professori Toini-Inkeri Kaukonen vuonna 1962. Koillismaan pitäjien kansallispukutoimikunta organisoi aineiston keruun, koska alueelta ei ollut tallennettu aiemmin pukuhankkeeseen soveltuvaa aineistoa. Saadut kangasnäytteet luovutettiin Kuusamon kotiseutumuseoon. Alueella muistetaan käytetyn vaatetuksessa kirkkaita värejä saamelaisten tapaan.

Miehen puku valmistui vuonna 1985, ja tutkijana hankkeessa oli fil. tohtori Maija-Liisa Heikinmäki. Puku kuvastaa 1700-luvun lopun juhlavaa pukeutumista. Alueelta ei ole säilynyt näin vanhaa vaatepartta, vaan puvun kokoaminen pohjautuu perukirjoihin. Niistä saatiin tarkka tieto, millaisia vaatekappaleita koillismaalaiset miehet ovat omistaneet ja minkävärisistä kankaista ne oli valmistettu.

Perukirjojen perusteella vaatetus on ollut seudulla hyvin yhtenäistä. Joillakin miehen puvun osilla on pitkä historia takanaan. Vanhoillisimpia osia ovat jalkineet, patalakki ja kauhtana. Kauhtanan rinnalle alkoi 1800-luvun alussa ilmaantua muodikas kaprokki ja myös huopahattu alkoi hitaasti yleistyä. Liiviä ei vielä tuolloin käytetty. Tummansininen väri edusti oman aikansa muotiväritystä. Uutuutena perukirjoissa mainittiin värikäs, ruudullinen tai raidallinen neuleröijy, jonka ohjetta ei ole kyetty ratkaisemaan niin, että sellainen olisi voitu liittää Koillismaan miehen kansallispukuun.

Materiaalien ja valmistustapojen valinnassa on noudatettu kansanomaisessa vaatetuksessa yleisesti käytössä olleita kankaita ja valmistustapoja. Miehen ja naisen puku edustavat tällä hetkellä eri aikakausia: miehen puku 1700-luvun ja naisen puku 1800-luvun loppua.

Pukujen käyttöalueena on Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi ja Posio.

Koillismaan naisen kansallispuvun esittely

Röijy

Suoralinjainen luonnonvalkoinen villatoimikasnuttu on muistitiedon mukainen. Röijy voi olla väriltään myös punainen. Röijyn etureunaa ja pääntietä koristaa lohenpyrstökuvioinen poimittu pirtanauha. Siinä ei ole kiinnittimiä. Röijy voi olla vuorittamaton, tai siihen voidaan kiinnittää pellavavuori.

Hame

Hameen raitamalli on saatu Posion Naurhanniemeltä tallennetusta sinipohjaisesta toimikassidoksisesta hamekangastilkusta. Sitä koristavat punaiset, vihreät ja valkoiset raidat. Hame laskostetaan kokonaan myötälaskoksille. Vyötärönauhana on yksivärinen pirtanauha.

Paita

Paita valmistetaan pellava- tai puolipellavapalttinasta. Valkoisen paidan pystykauluksessa ja rannekkeissa on kirkkailla väreillä ommeltuja varsipistoraitoja. Kirjonnassa toistuu 2 cm:n välein punaisesta, sinisestä ja vihreästä muodostuva raitaryhmä. Kirjonnan on suunnitellut Kuusamon kirkkoherra Antti Poukkula. Päärmereunainen etuhalkio suljetaan paljinsoljella.

Vyötasku

Tasku on valmistettu hamekankaasta niin, että sen keskelle tulee yksi raitaryhmä. Taskua kiertää kapea vaaleanvihreä toimikaskaitale. Tasku kiinnitetään vyötärölle pirtanauhalla, jossa on poimittu polvekekuvio, lohenpyrstökuvio.

Esiliina

Esiliina valmistetaan samasta kankaasta kuin paita. Sen helmassa on samanlaista varsipistokoristelua kuin paidan kauluksessa ja rannekkeissa.

Avainkoukku ja avain

Avaimen ja avainkoukun malli on saatu Kuusamosta löytyneistä esineistä (KM 7702:2).

Päähineet

Tykkimyssyn ja ja sen raumalaispitsin malli on löydetty Kuusamosta (KM 7738:9). Taiteilija Maria Auerma yksinkertaisti hiukan alkuperäistä pitsimallia. Toisena vaihtoehtona on kirjailematon kaksinkertainen tylli. Koppaosa on päällystetty kirjomattomalla tummansinisellä silkillä. Neidon päähineenä on sama lohenpyrstökuvioinen pirtanauha, jota käytetään taskun solmimisnauhana. Vaihtoehtona ovat myös tummansiniset silkki- tai satiininauhat.

Koru

Paidan soljen esikuvana on sama solki kuin Rovaniemen naisen kansallispuvussa (KM 4135:58, Inari). Koillismaan puvun solki on kehän muodoltaan soikeampi kuin Rovaniemen puvun solki.

Liivi

Liivi on malliltaan melko pitkä, ja se valmistetaan hameen sinisen raidan mukaisesta yksivärisestä villakankaasta. Kiinnittiminä on kaksi hakassolkea, jotka ovat samanlaiset kuin Rovaniemen naisen kansallispuvun liivissä (KM 413:74). Liivi reunustetaan vihreällä toimikaskaitaleella.

Nauha

Puvussa on poimittu pirtanauha neidon päänauhana, taskun solmimisnauhana ja röijyn koristeena. Sen malli on saatu 1950-luvulla tehdystä nauhasta. Pirtanauhan pohjavärinä on keltainen; keskuskuvio on punainen, ja reunakuvio muodostuu sinisestä ja keltaisesta.

Sukat

Puvun kanssa käytetään yksinkertaisia valkoisia puuvillasukkia.

Kengät

Jalkineiksi sopivat ruojukset eli varrelliset pieksukengät pirtanauhoineen tai mustat nauha- tai solkikengät. Yksinkertaiset mustat avokkaat tai nahanväriset lipokkaat käyvät myös.

Koillismaan miehen kansallispuvun esittely

[Kuva: Koillismaan miehen kansallispuku]

Kauhtana

Kauhtana on pitkä väljähkö päällystakki, joka on tunnettu laajalla itä- ja pohjoissuomalaisella alueella. Viimeisimmät kauhtanat ovat peräisin Etelä-Karjalasta. Koillismaan pukuun sen voi valmistaa harmaasta tai valkoisesta sarasta. Sen leikkaukset tehdään 1800-luvulta peräisin olevan esikuvan mukaisiksi (KM:KE 6177 Jääski). Kauhtanassa on valkoista nyörikoristelua. Kauhtana vyötetään kotikutoisella puna-mustalla loimiripsisellä vyöllä, jonka esikuva on löytynyt Pudasjärveltä. Toinen vaihtoehto on raidallinen tehdastekoinen kaiminkkivyö. Vyön sitomistapa on vaihdellut alueellisesti; samoin nuoret ja naimattomat miehet ovat sitoneen vyön toisin kuin naimisissa olevat miehet. Yhtään kauhtanaa ei ole tiettävästi valmistettu Koillismaan miehen pukuun.

Röijy

Tummansinisestä sarasta valmistettu lyhyt takki on saanut muotivaikutteita renessanssista. Pohjanmaalta taltioitu esikuvaröijy (KM:KE A 3078) on valmistettu voimakkaasti vanutetusta lampaanmustasta sarasta. Koillismaan miehen kansallispukuun kuuluva röijy valmistetaan tummansinisestä sarasta. Pitkissä kapeissa hihoissa on olkapäällä pieniä laskoksia. Röijyssä on kaksirivinen napitus ja rannekkeissa on kaksi kullanväristä kantanappia. Röijy vuoritetaan pellavakankaalla. Suur-Iin miehen kansallispukuun kuuluu vastaavanlainen röijy.

Paita

Työpaitana on käytetty Varsinais-Suomesta Peräpohjolaan lyhyttä raidallista paitaa eli bussaronia. Perukirjatiedot keskittyvät lähinnä Peräpohjolaan. Paidat olivat usein sinivalkoraidallisia. Ylikiimingistä taltioitu paita (KM A 3106) on rakenteellisesti Koillismaan miehen puseron esikuva.

Koillismaan miehen pukuun kuuluva paita on puolivillaista tai pellavaista sinivalkoraidallista parkkumia eli valepomsia. Tyypillistä paidalle on halkio, kapea pystykaulus ja rannekkeet. Halkio ja rannekkeet suljetaan yhdellä peltinapilla. Sivusaumoissa on halkiot. Ruotsista tunnetaan vastaavanlaisia paitoja etenkin Västerbottenin ja Norbottenin alueelta. Paitaa voidaan pitää röijyn sijasta ja varsinkin uusia paitoja voitiin käyttää myös pyhäisin. Koillismaan miehen pukuun ei tiettävästi ole valmistettu yhtään raidallista paitaa, mutta vastaavanlainen puna-mustaraitainen paita on esitetty Suur-Iin miehen kansallispuvun yhteydessä.

Juhlapaita on valkoista pellava- tai puolipellavapalttinaa, ja se on miehen kansanomaisen juhlapaidan perustyyppi (KM:KE 10731 Häme). Pääntie on pyöreä, ja olkapäillä on suorakaiteenmuotoiset tilkut. Kauluksena on kaksinkertaiseksi taitettava pystykaulus. Etuhalkio on pitkä, ja sen pohjukassa on pykäpistokoristelua. Halkio kiinnitetään pullealla lankanapilla. Rannekkeet ovat kapeat, ja ne suljetaan lankanapilla. Paidan hihat ovat hyvin leveät. Ne rypistyvät helposti kapeahihaisen röijyn alla. Rypistymisen estämiseksi voidaan hihaan painaa kädellä syvä laskos olkapäältä ranteeseen. Pukemisen helpottamiseksi laskos voidaan sitoa nauhalla ranteen ympäri. Nauha vedetään pois, kun röijy on yllä. Suur-Iin miehen kansallispukuun kuuluu vastaavanlainen paita.

Paidanetumus

Koristeelliset paidan etumukset tulivat muotiin 1800-luvulla. Pyhäpaidan runsas koristelu korvattiin arkipaidan päälle puettavalla kauluksellisella irtoetumuksella. Etumuksia on käytetty samoilla alueilla kuin pitkiä housujakin. Etumus korvasi liivin röijyä käytettäessä. Koillismaan miehen kansallispukuun voidaan valmistaa etumus raidallisesta villa- tai puuvillakankaasta.

Housut

Ranskan vallankumouksen myötä polvihousujen valtakausi loppui 1800-luvun alussa ja pitkien housujen muoti levisi merimiesten mukana myös Pohjolaan. Housut ommeltiin usein sarasta, ja malliltaan ne olivat pitkälahkeiset luukkuhousut (KM A 3098 Ylikiiminki). Pukuun kuuluvat housut valmistetaan tummansinisestä sarasta. Sivusaumassa on tasku, ja tere koristaa sivusaumaa jonkin matkaa. Housujen lahkeet ovat suorat. Vyötärökaitaleen yhteydessä edessä oikealla puolella on kellotasku. Etuluukku on kapea, ja sen molemmin puolin miehustassa on koristepykäliä. Vyötäröllä kiinnittiminä ovat messinkinapit. Housujen yleisilme on lököttävä. Suur-Iin miehen kansallispukuun kuuluu vastaavanlaiset housut.

Päähine

Päähineeksi sopii mustasta sileästä sametista tai sinisestä verasta valmistettu patalakki eli pitnilkka (KM:KE A 4077 Mäntyharju; KM A 2568 Säkylä). Se valmistetaan kuudesta kairasta. Saumat peitetään mustalla samettinauhalla. Lakki vuoritetaan vuoripellavalla. Tyypiltään päähine on ainakin keskiaikainen, ja se on tunnettu koko maassa. Patalakkeja käytettiin kirkko- ja matkapäähineinä 1800-luvulle asti, jolloin ne jäivät arkikäyttöön. Patalakki muutettiin talvilakiksi irtonaisella turkisreunuksella. Varattomat isännät käyttivät kissan- tai koirannahkaa ja varakkaammat saukon-, hillerin- tai ketunnahkaa.

Huivi

Juhlapaitojen kaulukset tuettiin 1700-luvulla pystyasentoon kauluksen ympäri solmitulla kaulaliinalla. Tämä tapa levisi säätyläisten muotipuvuista myös kansan pukeutumiseen. Koillismaan miehen kansallispuvun huivi on mustaa silkkiä tai sini-valkoraitaista tai puna-valkoraitaista puuvillaa. Se on neliömäinen, ja se taitellaan ensin kolmioksi ja siitä edelleen rullataan suorakaiteen muotoiseksi. Se viedään kaulan edestä taakse, jossa liinan päät menevät ristiin. Kaulaliina solmitaan eteen umpisolmulla, paidan kaulukset vedetään huivin päälle, ja huivin kulmat jäävät riippumaan alaspäin.

Tuppivyö

Nahkaiseen tuppivyöhön (KM:KE 6081 Hyrynsalmi) on kiinnitetty koristeellisia messinkiheloja ja solki. Vasemmalla kupeella riippuu helanrenkaasta tuppipuukko (KM:KE C 2496) ja tupakkakukkaro luisine piipunrasseineen (KM:KE 4340:236). Pikiöljypyllo nahkakoteloineen ripustetaan vyöhön sääskiaikana.

Sukat

Sukat ovat sinistä villaa ja malliltaan yksinkertaiset.

Jalkineet

Jalkineiksi sopivat paulapieksut, jotka kiinnitetään puna-keltaisilla pirtanauhoilla nilkkaan. Molempien malli on saatu Pudasjärveltä.

Johanneksen puku

Housut ovat lyhyet, tummansinistä villakangasta. Lahkeiden suissa on sinivalkoiset punokset. Liivi on myös tummansininen, malliltaan suora, säämiskällä ja punoksilla reunustettu. Paita valmistetaan valkoisesta pellavakankaasta. Kaulusta ympäröi kapeat reikäompeleet. Kaulus kiinnitetään hopeasoljella.

Erikoista on se että, Koillismaalla miehet käyttävät enemmän Johanneksen pukua, joka on peräisin Karjalasta. Syitä tähän on mm. se, että Johanneksen puku sopii paremmin ulkonäöllisesti Koillismaan naisen pukuun.