Kansallispuvut jaetaan länsisuomalaistyyppisiin ja karjalaisiin pukuihin. Pohjoissuomalaiset kansallispuvut edustavat länsisuomalaista pukeutumiskulttuuria. Näihin ohjeisiin on koottu länsisuomalaisia kansallispukuja koskevat pukeutumisohjeet.

Kansallispuvun käyttö

Kansallispuku sopii kaikkiin juhlatilaisuuksiin: perhe-, koulu-, kotiseutu- ja perinnejuhliin; vuotuisjuhliin esimerkiksi jouluna ja juhannuksena; erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen juhlaviin tapahtumiin myös tarjoilijoiden asuna; kirkkotilaisuuksiin; häihin, joskus myös hautajaisiin; ylioppilasjuhliin; esiintymisasuksi kansantanssi- ja pelimanniryhmille sekä kuoroille. Tärkeää on, että kansallispukua käytetään kokonaisuutena siihen kuuluvine päähineineen, sukkineen, kenkineen ja koruineen.

Juhlatilaisuuksissa käytetään kunnia- ja ansiomerkkejä kansallispuvun kanssa silloin, kun niiden käyttö on toivottavaa. Kunniamerkkejä käytetään ritarikuntien sääntöjen mukaan. Eri yhdistysten ansio-, harrastus- yms. merkeistä käytetään vain kulloinkin ajankohtaisinta kerrallaan. Airutnauhoja käytetään tilanteen vaatiessa silloin, kun myös juhlayleisö on pukeutunut enimmäkseen kansallispukuihin. Airutnauha puetaan miehillä oikean ja naisilla vasemman olan yli. Kaksivärisessä nauhassa tummempi reuna on alempana.

Puvun osien tulee olla puhtaita ja siistejä. Jos pukua käyttää paljon, on syytä hankkia useita paitoja, esiliinoja ja sukkia. Paitojen kaulukset ja rannekkeet voidaan tärkätä. Tykkimyssyn pitsi tärkätään kovaksi ja sileäksi pään muotoon.

Puvun pestävät osat pestään heti käytön jälkeen. Villakankaiset osat harjataan ja tuuletetaan ja mahdolliset tahrat poistetaan heti. Kansallispukua säilytetään tiiviistä puuvillakankaasta valmistetussa tai paperisessa pukupussissa. Korut säilytetään valolta suojattuina. Tykkimyssy sidotaan leveällä nauhalla ja säilytetään laatikossa.

Pukeutuminen

Naiset ja tytöt

Naisen paita on pitkä; se ulottuu polven alapuolelle. Usein helmaosa, alaset, valmistetaan halvemmasta kankaasta kuin yläosa. Liitossauma sijoittuu ylälantion kohdalle ja jää piiloon hameen alle. Paidan pääntiehalkio suljetaan joko soljella tai nyörillä. Hihansuussa on joko nappi ja silmu tai nyörikiinnitys.

Hame on yleensä pitkä. Helma ulottuu kehräsluuhun, nilkka kuitenkin jää näkyviin. Hame saadaan näyttämään runsaammalta pukemalla sen alle yksi tai useampia alushameita. Hameen halkio sijoittuu etupuolelle ja jää piiloon esiliinan alle. Hame kiinnitetään vyötäröltä joko napilla tai nyörillä. Vyötäröalushame on lähes hameen pituinen. Se valmistetaan samaan tapaan kuin päällyshame. Esiliina on yleensä noin kämmenen verran lyhyempi kuin hame. Se puetaan tavallisesti liivin liepeen alle. Vyötasku solmitaan yleensä pirtanauhalla esiliinan päälle jommallekummalle sivulle. Jos vyötaskun ja esiliinan nauhat ovat koristeelliset ja pitkät, ne sidotaan näkyvästi esille. Muuten ne piilotetaan taakse hameen vyötärökaitaleen alle.

Pohjoissuomalaisiin kansallispukuihin kuuluu erityyppisiä liivejä. Ne ovat malliltaan vartalonmukaisia. Jos pukuun kuuluu röijy, se puetaan liivin tai paidan päälle, mikä riippuu puvun mallista ja tilanteesta. Hartiahuivi puetaan kulmittain joko liivin alle tai päälle. Huivin kulmat voidaan vetää ristiin liivin alle, tai huivi voi peittää liivin kokonaan. Hartiahuivia voidaan pitää myös röijyn päällä. Päällysvaatteena käytetään pukuun kuuluvaa röijyä tai hihallista viittaa. Jos sellaista ei ole, voi käyttää mitä tahansa vuodenaikaan sopivaa päällysvaatetta.

Koruina käytetään vain pukumalliin kuuluvia koruja. Rannekelloa ei pidetä näkyvillä. Kihla- ja vihkisormusta voidaan kuitenkin käyttää kansallispuvun yhteydessä. Paidan solki kiinnitetään halkion yläosaan. Paljinsolki kiinnitetään paitaan niin, että halkion reunaan ommellaan lankasilmut, jotka pujotetaan palkimeen. Avainkoukku riippuu hameen tai esiliinan vyötärökaitaleesta.

Pohjoissuomalaisissa puvuissa aikuisten naisten päähineenä on tykki- eli koppamyssy. Hiukset kammataan pois otsalta sileästi päähineen alle. Kampauksen tulee mukautua käytettävään päähineeseen. Pitkät hiukset voidaan esimerkiksi kiinnittää nutturaksi. Tykkimyssyn tärkätty pitsi asetetaan sileästi hiusten päälle. Pitsin voi kiinnittää timpiin eli pään ympäri sidottavaan erilliseen alusnauhaan. Alusnauha pitää hiukset myös pois otsalta. Tykkimyssy asetetaan joko nutturan päälle tai sen etupuolelle. Tykkimyssyn päällä voidaan käyttää huivia ulkona liikuttaessa.

Sukat ovat yleensä valkoiset puuvilla- tai villasukat. Joihinkin pukuihin voi kuulua värilliset, raidalliset tai kuviolliset sukat. Sukat sidotaan polvitaipeesta pirta-, verkko- tai ristikkonauhalla. Nauha kiertää kolme tai neljä kierrosta jalan ympäri, ja sen päät työnnetään kierrosten alle tai solmitaan koristeelliseksi solmukkeeksi.

Jalkineina käytetään mustia nauhakenkiä tai koristelemattomia avokkaita. Myös solkikenkiä voidaan käyttää. Kenkien korot ovat matalat tai puolikorkeat, ja kannat ja kärjet ovat umpinaiset. Kengissä ei ole kiilakorkoa eikä kippurakärkeä. Pohjoissuomalaisten pukujen kanssa voidaan käyttää matalavartisia, luonnonnahan värisiä paulakenkiä

Käsilaukun asemesta käytetään pellava- tai puuvillahuivista solmittua nyyttiä, nahkaista tai kankaista kukkaropussia, vakkaa, paju-, päre- tai tuohikoria. Alushameeseen tai liivin vuoriin voi myös ommella taskun. Hameen alla voi käyttää isoja nauhaan kiinnitettyjä paritaskuja.

Tytöt pukeutuvat samoin kuin naiset lukuun ottamatta päähinettä. Pikkutytöillä esiliina, huivi ja koru eivät ole välttämättömiä. Tyttöjen päähineenä on yleensä nauhat. Ne asetetaan edessä hiusrajaan tai vähän sen yläpuolelle ja solmitaan taakse hiusten päälle. Nauhat riippuvat pitkin selkää. Tytöt voivat olla myös hiukset hajallaan.

Miehet ja pojat

Miesten paita on niin väljä ja pitkä, että se pysyy hyvin housun kauluksen alla. Paidan kaulus suljetaan paljinsoljella, nauhalla tai nyörillä. Paidan kääntökaulus on liivin kauluksen alla, pystykaulus tuetaan kaulaliinalla. Neliömäinen tai suorakaiteen muotoinen kaulaliina taitetaan kapeaksi, kiedotaan paidan kauluksen ympäri ja sidotaan solmulle eteen.

Liivin pystykaulusta ei taiteta. Liivi on ilmeeltään kiinteä ja melko lyhyt. Pitkähihainen röijy tai takki kuuluu miehen pukukokonaisuuteen. Jos sellaista ei kuitenkaan ole, voidaan ulkona käyttää vuodenaikaan sopivaa päällysvaatetta.

Housut ovat pitkät tai polvipituiset. Niissä ei ole prässejä, ja yleensä niissä on etuluukku. Pitkät housut ulottuvat kehräsluun paikkeille ja polvihousut polvitaipeeseen peittäen polven. Helavyö puukkoineen puetaan hieman vyötärön alapuolelle, puukko eteen vasemmalle.

Päähineenä on Pohjois-Suomessa kankainen kaira- eli patalakki tai lippalakki. Patalakin saa muutettua talvipäähineeksi turkisreunuksella. Sukat ovat pitkien housujen kanssa harmaat, mustat tai raidalliset. Polvihousujen kanssa käytetään pukumallin mukaisia sukkia. Polvisukat kiinnitetään polvitaipeesta pirta-, verkko- tai ristikkonauhalla. Nauha kierretään kolme tai neljä kertaa jalan ympäri ja sen päät työnnetään kierrosten alle tai solmitaan koristeelliseksi solmukkeeksi. Jalkineina käytetään mustia nauhakenkiä, joissa ei ole kippurakärkeä tai solkikenkiä. Pohjoissuomalaisiin pukuihin sopivat myös matalavartiset paulakengät eli paulapieksut.

Pojat pukeutuvat samoin kuin aikuiset miehet. Pikkupojat eivät käytä helavyötä eivätkä puukkoa. Päähineenä heillä on kairalakki tai villamyssy.

Kansallispuvun hankkiminen

Kansallispuku valitaan perinteet huomioon ottaen. Perusteena voi olla oma tai suvun synnyinseutu tai kotiseutu, mutta valinnan voi tehdä myös muiden perusteiden tai mieltymysten mukaan. Kansallispukujen kankaat ja tarvikkeet ovat laadukkaita luonnonmateriaaleja. Tyypiltään, laadultaan, kuosiltaan ja väriltään ne ovat valitun pukumallin mukaisia. Kansan juhlavaatetuksessa käytettiin sekä kotona valmistettuja että ammattilaisilta valmiina ostettuja tarvikkeita ja puvun osia. Sama perinne jatkuu kansallispuvuissa.

Kansallispuvun voi valmistaa kokonaan itse, ommella valmiina saatavista tarvikkeista, teettää, ostaa valmiina tai vuokrata. Aina on kuitenkin syytä varmistua ohjeiden ja materiaalien laadusta ja alkuperästä sekä valmistuksen ohjaajan tai valmistajan ammattitaidosta.

Lähdeluettelo

  • Kansallispuvun käyttöohjeet. Suomen kansallispukuneuvosto, 1991