• Lähtiä hullu sen vasikan kanssa kilpasille.
  • Uni se makkaavan ruokkii.
  • Kun sekin puuhun nousee, niin sillä ei maahan jää mitään.
  • Häntänä hyvä hevonen, paha akka palmikkona.
  • Väskestään sen varakkaan näkkee.
  • Tuhisee ku maksun eestä söisi.
  • Jos ois varesten valta ja korppien komento, niin ei ois yhtään hevosta kirkkopakalla.
  • Köyhä ei näytä miltään, jos sei oo vähän ylypiäs.
  • Se ei näje muuta ku tapulin ja taivaan.
  • Piä kuule mielesäs ja muista se, että mulla on ollu siitä asti rahhaa, ku äiti taskut teki.
  • Seppä seun sepän sälliki.
  • Kattoo ku ois viis penniä poisa.
  • Aikamies ja akanlakki päässä.
  • Ei sitä köyhyyven takia köykysä kulijeta vaan vilun ja nälijän.
  • Vaikka sukuni sutena juoksis, ku minä itte ihiminen oon.
  • Kopista nokkas loukkoon, että kelepaat muitten joukkoon.
  • Ei ole kiirettä köyhiin naimisiin.
  • Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta, sika seun sittenki.
  • Hyvähän tämä talo on, mutta pitkänlaiset on ryypynvälit.
  • Sen verran on pottumaata, että akka peittää hammeella.
  • Täit lihhaa syöpi, ei voi vattaa täytä, syö vieras velliä.
  • Akasta ei oo alttarille, miehethän siellä messuaa.
  • Sauna lämmitä, sarvet likkoon, sana kyllään ja maitokeitto tulelle.
  • Ku käyttä meilläpäin niin kulukekaa meijänki ohi.
  • Jumala loi aikaa eikä puhunu kiireestä mittään.
  • Herra jestas, vieraita tullee eikä oo jästiä!
  • Ei se mittään jos viina verriin mennee, mutta se on huono jos vaatteisiin tarttuu.

Sanoi

  • Onko kellään kanvärttiä, sano piika ku putosi avantoon.
  • On vettä, sano Vänmän Jussi.
  • Sitä se on, sano Åmanni ku paskaa haukkasi. (Oli sokea.)
  • No, vielähän se siivilöijään, sano akka ku lehemä maitokiuluun kusi.
  • Täm’ on rehellistä, sano Sipon Kustu, ku äimiä kauppasi.
  • Pitäs löytymän, sano pikiöljyn kauppias.
  • Eikö vältä, sano Malon Fiia.
  • Seis, seis! sano Minkki vasikalle.
  • Palijo ääntä ja vähä villoja, sano piru ku sikaa keritti.
  • Jos se on kovvoo, niin ottaa yks pilleröö ja jos se on löysöö niin ottoo kaks pilleröö, sanoi Iin ensimmäinen apteekkari.
  • Sinuahan minnoon säästäny, sano Körkkö vaimolleen ku piikalla lapsia teetti.
  • Vanaha mies ja valehtellee, sano Arkmanni Raappanalle.
  • Älä puhu, vasta tässä akkaki lähti, sano Pitsi-Pekka.
  • Anna mennä, ei oo ainua! sano Saaren isäntä.
  • Kelit on maita myöten, sano Paakkarin Kalle ku juhannussa hiihti.
  • Sussiunakkoon! sano Timonen, ku ensi kerran akkaansa halasi.
  • Mitäs meet, sano Räinän Kustu ansassa olevalle jänekselle.
  • Saa sitä ommaansa varastaa, sano Veska Eino ku santarmeilta jyviä piilotti.
  • Sinusa se on kuitenki, sano Kaikko-Kaija, ku vasikalle juoman päähän kaati.
  • Pankaa peltit kiinni, sano Kaikko-Jussi, kun ojassa maanantaiaamuna heräili.
  • Pomppas, sano Holoperi ku päänsä seinään löi.
  • Niin, tosiaanki, sano Lievos-Jaako.
  • Se on suotta vaalennu, sano Koskenkorva takistaan.
  • Voi tokkiisa, sano Kaartinen ku housut palo.
  • Saattas olla miltei parempi, ku menis aamulla, sano Miltei-Eemeli ku tappeluun hajettiin.
  • Rahhaa on, ja tytär ossaa Raamatun ulukuka, kehu Hurskainen kinkereillä.
  • On ruojalla ääntä, vaikk’on henkitorvi solomulla, sano Kaikko-Pekka torvea.
  • Aina se syönyt mies näläkäisen voittaa, sano iiläinen isäntä kun rupesi tappelemaan mökkiläisen kanssa.
  • Rynkky repes, sano Laukkolan Jenni ku pieru pääsi.
  • Juuri sen verran että alas pölähti, sanoi Muju-Jussi, kun sai mielestään liian pienen ryypyn.
  • Olkaa hyvä, sano Ervasti ku lehmälle oven aukaisi.
  • Auta Jeesus kauppamiesä, sano Kehusmaan Eemeli.
  • On näitä, sano Rätti pottuja.
  • Siin’ on kaksi kovaa vastakkain, Jumala ja meijän Jussi, sano Tohilan Reeta ku ukkonsa vastatuuleen souti.
  • Vetovoima loppu, sano Perskan Santeri ku hevonen kuoli.
  • Piä hamppu, sano Väätäjän äijä ku sammakko potki nuotan päässä.
  • Kato nyt akka tätä siivua, sano iiläinen isäntämies, kun särki ikkunan.

Vertauksia

  • Peräkkäin ku Pernun karittat.
  • On ku pimiässä pietty ja tapinreijästä ruokaa annettu.
  • Levisi ku Aalmannin hevonen Illin jäälle.
  • Sisälihanen ku Ämmäläisen vasikka.
  • Näin päin ku Kurtti-Heikin sika.
  • Sannoo teiksi ku Liikanen kissaa.
  • On ku puusta puonnu ja vähä säikähtäny.
  • Kattoo ku Kivi-Reeta jankkikuppiisa.
  • Seun tietämätöntä ku Hiivalan äijän kerijuu.
  • Hyväsä määräsä ku Halo-Priitan kello.
  • Kävelee ku Kinnusen lehemä.
  • Valluu ku Kari-Hannun kinttaat.
  • Lentää ku Kero-Kaijan paarma, eilen oli Rytinrannalla ja nyt se on täälä.
  • Tuli herräykseen ku Tupu-Jussin ruuna.
  • Valamis ku Sauna-Heikin syönti.
  • Pimiä ku mustalaisen mahasa.
  • Kyyröttää ku Hökkä-Matin siika.
  • Silimät ku kaksi reikää vanahasa turkkiresusa.
  • Justiin ku Luukisen kaloja.
  • Parkasee ku Kiutun Henni haukotuksen päälle.
  • Siliä ku sonnin perse.
  • Kevytmielinen ku Piimälän hevonen.
  • Kuoli ikävään ku Mäen-Pekan vasikka.
  • Yhtä se uupuu ku Timosen autuus.
  • Joutui huonoon seuraan ku Räinän-ämmän vasikka.
  • Nätisti kävi ku Ärmätin naiminen.
  • Ilimasa ja kelesä ku Sonni-Mikon lautallalasku.
  • Hyvällä on leikolla ku Paakarin vene. (leikko = leikkaus)

Iiläisistä ja naapureista

  • Ei tunne Iitä vaikka tiellä vastaan tullee.
  • Isottelee ku iiläinen.
  • Iiläisiä, täipäisiä, voileivän kerijäläisiä.
  • On ehtaa, että Iihin mennä kehtaa.
  • Ajetaan haminalaiset pois lehteriltä, sanoivat veijolalaiset kun pyhänä tulivat kirkkoon.
  • Kovaa ku haminalaisten kylypy.
  • Hujan, hajan ku haminalaisten kylypy.
  • Hilijasuus on iiläisten lihavuus.
  • Eihän ne oo ku Perttusia, sanottiin pohojaspuolelaisista.
  • Ne on junan pukkaajia, sanottiin asemalaisista.
  • Olhavassa on sata Sassia, tuhat Tolosta, kymmenen Kyröläistä ja pirtillinen Pimpereitä.
  • Isä Iistä, äiti Puttailta, lapset Kellon kylästä.
  • Kellolaisen kengässä on pari, kolome fokkaa, ja kun norren näkkeepi, heti sille pokkaa.
  • Kellossa elää ku pellossa ku muualta leivän tuo.
  • Särpää ku kellolainen norssivelliä.
  • Yltyy ku Pellon pojan näläkä.
  • No, tokkiista, ku on ratas perseesä ja sitte porskuttaa, sano livolainen höyrylaivaa.

Lähdeluettelo

  • Sananparsia: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sananparsia. 1957.
  • Pohjois-Pohjanmaan maakuntalukemisto. 1959.
  • Sananlaskut. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 346. 1984.
  • Tuhat tulimmaista. Tuhatkunta sananpaukausta ja juttua Kuivaniemeltä. 1988.
  • Nilsson, Inkeri: Kakarana Kuivaniemessä : papinpenskojen muistikuvia vv 1920–1934. [2000?]
  • Kahden kirjaimen pitäjä: Iin perinnekirja. 2006.