Mikko Ylitalo syntyi maanviljelijän poikana, ja elämänura maatalouden piirissä näytti selvältä. Hän hakeutui Ylivieskan maamieskoulun tietopuoliselle kurssille 1909–1910. Opiskelukipinän saatuaan hän halusi pyrkiä pidemmälle ja päätti antautua opettajan uralle. Kajaanin seminaarin päästötodistuksen hän sai 1918, ja ensimmäinen opettajanpaikka löytyi Ilmajoen sotavankileiriltä 1918–19, minkä jälkeen hän palasi opettajaksi kotiseudulle. Ylivieskan kirkonkylän kansakoulun johtajaopettajana hän toimi vuoteen 1930 saakka. Lisäksi hän opetti Raudaskylän kristillisessä kansanopistossa 1925–29. Ansiotöidensä ohessa hän alkoi täydentää opintojaan ja suoritti kursseja ensin Jyväskylän kesäyliopistossa 1927 ja 1928 sekä Helsingin yliopistossa 1929–32. Kansakoulutarkastajan virkaan vaaditut filosofian kandidaatin arvoa vastaavat opinnäytteet hän suoritti yksityisesti Helsingin yliopistossa. Vuosina 1930–32 hän toimi Helsingissä myös kansakoulunopettajana.

Kansakoulutarkastajan viransijaisuutta Ylitalo hoiti Ylivieskan piirissä 1927–28 sekä Länsi-Pohjan piirissä 1932–34. Keski-Pohjanmaan piirin vakinaiseksi tarkastajaksi hänet nimitettiin 1934, ja siitä hän jäi eläkkeelle 1962. Viimeisenä työvuotenaan hän toimi silloin perustetun Kokkolan itäisen piirin tarkastajana. Varsinaisen toimensa ohella hän oli Kokkolan kaupungin kansakoulutarkastaja 1956–61.

Mikko Ylitalo osallistui ahkerasti yhteiskunnallisiin rientoihin. Ylivieskan kunnanvaltuustossa hän oli 1924–30 ja sen puheenjohtajana 1925–26. Kunnan kouluvaliokuntaan hän kuului 1920–30 ja kantakirjaston johtokuntaan 1922–30. Hän kuului myös Ylivieskan osuuskaupan ja osuusmeijerin hallintoelimiin sekä toimi osuuskassojen tarkastajana 1925–27. Säästöpankkiyhdistyksen johtokuntaan hän kuului 1928–30. Kokkolan kaupunginvaltuustossa Ylitalo vaikutti 1946–47. Kokkolan Työväenopiston toimintaan hän antoi merkittävän panoksen jo heti opiston perustamisvaiheissa 1943. Hänen toimintansa johtokunnan varapuheenjohtajana merkitsi ennen kaikkea kouluhallinnon asiantuntijan panosta opistotyön kehittämisessä. Kansansivistystyö oli hänelle työ ja harrastus. Suomalaisen lastentarhan johtokunnan puheenjohtaja hän oli 1940–44. Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnassa hän oli vuodesta 1944 lähtien, jolloin hänet valittiin hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Hänen kautensa jatkui 1949–63. Maakuntaliiton historiallis-kansatieteellistä valiokuntaa hän johti 1954, kunnallisasiain valiokuntaa 1959–63 ja kunnanvaakunavaliokuntaa 1948–55.

Kirkon luottamustehtävissä Ylitalo oli Ylivieskassa ja Kokkolassa, jonka kirkkovaltuustossa ja -hallintokunnassa hän hoiti myös puheenjohtajan tehtäviä. Seurakunnan hankkeista erityisen merkittävää hänelle oli Kokkolan kirkon rakentaminen loppiaisena 1958 palaneen tilalle. Hän toimi kirkon rakennustoimikunnan puheenjohtajana. Kirkolliskokouksiin hän osallistui 1943–58 ja oli mukana laajennetussa piispainkokouksessa 1949–63. Kokkolan raittiusyhdistyksen puheenjohtaja hän oli 9 vuotta ja opettajien alueellisen ammattiyhdistyksen puheenjohtaja 17 vuotta. Yleisradion Kokkolan toimipisteen ohjelmalautakuntaan hän kuului kolmeen otteeseen vuosina 1943–53. Hän oli Keski-Pohjanmaan osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen. Suomen voimistelu- ja urheiluliiton Keski-Pohjanmaan piirissä hän johti kasvatusvaliokuntaa.

Vapaussotaan Ylitalo osallistui vapaaehtoisena tykkimiehenä Tampereen, Satakunnan ja Savon rintamilla. Suojeluskuntajärjestön valistusosastossa ja esikunnassa hän vaikutti 1918–44. Talvi- ja jatkosodan aikana hän toimi Kokkolan sotilaspiirin esikunnassa toimistoupseerina ja adjutanttina. Vänrikiksi hänet ylennettiin 1941.

Ylitalo saavutti luottamuksen uuraudellaan, sovittelutaidollaan ja rauhallisella olemuksellaan. Opetusalan ammattilainen oli myös taitava puhuja ja tarvittaessa huumorintajuinen. Kodin ja koulun yhteistyö oli hänen mielipuheenaiheitaan. Kolmen sodan muistomitalien lisäksi hänelle myönnettiin 4. luokan Vapaudenristi sekä Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki. Hänellä oli myös Suomen Punaisen Ristin ansiomerkki, Valtion virka-ansiomerkki 30-vuotisesta palveluksesta, Suomen Opettajain Raittiusliiton kultainen ansiomerkki sekä suojeluskunnan ansioristi. Kouluneuvoksen arvonimen Ylitalo sai 1953.

Vanhemmat

maanviljelijä Mikko Ylitalo ja Amanda Haapakoski

Puoliso

Kokkolassa 31.8.1940 Kerttu Vilhelmina Heinonen, syntynyt 30.9.1906 Helsinki, vanhemmat pienviljelijä, muurari Johan Reinhold Heinonen ja Olga Halila