Matti Viinamaa syntyi 8.2.1859 Haapaveden Rytkynperän Peltolassa. Perhe muutti Rytkyltä Vatjusjärven Viinalan pienviljelystilalle, jossa Matti viettikin suurimman osan elämästään. Matti Viinamaa oli kansanrunoilija, joka elinaikana Suomessa tapahtui monenlaisia muutoksia. Tapahtumat heijastuivat maaseudullekin, mutta vain harvat ymmärsivät tapahtumien pohjimmaisen merkityksen. Viina-Matti seurasi tapahtumia, mietti ja kirjoitti. Hänestä tuli kyläkunnan kummajainen, halveksittu ja pelättykin, koska hän sukkelasti suolsi pilkkarunoja ihmisistä, jotka loukkasivat häntä, hänen oikeudentuntoaan tai moraalikäsitystään. Elantonsa Matti ansaitsi katutaitelijan tavoin kulkemalla esittämässä runojaan ihmisten kokoontumispaikoissa. Eikä hän esiintynyt ainoastaan Haapavedellä vaan kulki pitkin Pohjanmaata, aina Sievissä ja Oulussa saakka. Erilaiset markkinat ja laulujuhlat olivat Matille hyviä ”tienestireissuja”. Esiintymisasunaan Matilla saattoi olla naisen vaatteet ja päässään pannumyssy.

Vaikka Viina-Matti tunnetaan ronskeista pilkkarunoista, kirjoitti hän mielellään runoja jalommista aihepiireistä. Pilkkarunot hän otti työnä ja hyvänä rahanhankintakeinona, vakava runous sen sijaan oli hänen sydämenasiansa. Hän oli herkkä lyyrikko, jolla oli vaikeuksia tulla toimeen kauneutta ymmärtämättömien ihmisten kanssa. Matti Viinamaassa yhtyivät johdonmukaisella ja originellilla tavalla runoilijan kaikki roolielementit. Hän oli hovirunoilija: Iivari-kauppias saattoi tilata häneltä ylistysrunon. Hän oli kronikoitsija: hän kuvasi lapuanliikettä ja aikakauden muita historiallisia tapahtumia. Hän oli myös aaterunoilija: uskonnollisuus, biologisuus, poliittisuus ja suomen kieli olivat Matti Viinamaan runouden ideologisia sisältöjä.

Viina-Matti kirjoitti noin 150 runoa, mutta suurin osa niistä on valitettavasti hävinnyt. Hilkka Merikallio on koonnut teoksen Viina-Matin veisuja, joka kattanee noin kolmasosan kokonaistuotannosta. Matin luovuus ei rajoittunut vain runoiluun vaan hän oli kiinnostunut myös erilaisista keksinnöistä. Hän kehitteli erilaisia kulkuvälineitä, soittimia ja suksiakin. Matti Viinamaa oli nuorisoseura-aatteen mies; hänen ehdotuksestaan Haapaveden nuorisoseuralle annettiin nimeksi Ahjola ja seuran lehden nimeksi Virittäjä. Suomen Kuvalehden järjestämän kansanrunoilijoiden kilpailun Matti Viinamaa voitti runollaan Laulun into.

Vuonna 1927 Viinalassa sattui tulipalo, joka tuhosi Matin kotimökin myötä valtaosan hänen tuotannostaan. Sen jälkeen Matti eleli hyvien ihmisten armoilla, kunnes vanhoilla päivillään osti Humalojalta Kanerva-nimisen torpan. Matti Viinamaa kuoli 77-vuotiaana Haapaveden kunnalliskodissa Vattumäellä 15.2.1936.

Vanhemmat

Antti Eerkinpoika Ylioja Pyhäjoelta ja Eeva-Stiina Antintytär Peräaho Nivalasta

Lähdeluettelo

  • Merikallio, Hilkka: Viina-Matin veisuja, 1983
  • Holopainen, Tuure: Matti Wiinamaa – rahvaan runoilija. Kaltio: pohjoissuomalainen aikakauslehti 1995: 3, s. 96–98
  • Juntto-Rautio, Jaana: Näyttelytekstit: Matti Viinamaa