Samuli Tuoriniemi viljeli perintötaloaan, mutta harjoitti samalla sepän ammattia tehden monenlaisia takeita, joista muutamia on tallella Pyhäsalmella, muun muassa ehtoollisleipien valmistuksessa käytetty rautainen vormu. ”Tuor-sepän” monipuolisuutta kuvaa, että hän takoi lukkoja, joita oli mahdoton tiirikoida, sekä teki pyssyjä ja seinäkelloja.

Suuren maineen Tuoriniemi sai puukkoseppänä, jonka takomat ”tuorlaispuukot” olivat hyvin kysyttyjä; niiden punakeltaiseksi maalatussa ja lakatussa visapäässä oli nimimerkki S. T. tekijän tunnusmerkkinä. Näitä puukkoja Suomen Teollisuuslehti sanoi 1901 kuuluisiksi ja arvioi niiden terät aivan erinomaisiksi, paremmiksi kuin Kalajoen ja Kauhavan puukkojen terät. Tuorlaispuukot myytiin tupetta. Hyvän terän ansiosta ne olivat mainioita vuolupuukkoja, joita Amerikkaan menneet pyhäjärveläiset tilasivat kotipitäjästä sinnekin.

Samuli Tuoriniemen talo on melko kaukana Pyhäjärven kirkolta, mutta isännän puukot tunnettiin siitä huolimatta hyvin Helsingissä asti, koska ne edustivat pohjalaisen, monessakin pitäjässä harjoitetun puukkoteollisuuden korkeinta laatutasoa. Tuoriniemi oli hyvin arvovaltaista sukua ja toimi itsekin pitkään Pyhäjärven kirkkoväärtinä.

Vanhemmat

talollinen Pekka Laurinpoika Tuoriniemi ja Helena Matintytär Leskelä

Puoliso

Samuli Tuoriniemi ei ollut naimisissa.