Herman Tulkku syntyi maanviljelijäperheeseen, ja maatalon työt kotitilalla Pyhäjärven Nukarissa olivat hänen nuoruusvuosiensa työn sisältönä. Niiden ohella hän osallistui kiinteästi Pyhäjärven nuorisoseuran toimintaan. Vapaussodan alkaessa hän osallistui muiden nuorisoseuran voimisteluosaston poikien kanssa vapaaehtoisena taisteluihin eri paikkakunnilla ja kohosi Tampereen valtaukseen mennessä kersantiksi.

Vapaussodan jälkeen hän jatkoi kotitilalla maanviljelystöitä ja osallistui niiden ohella kotiseutu- ja nuorisoseurarientoihin. Vuoden ajan hän toimi myös poliisin tehtävissä, kunnes hakeutui talvikaudeksi 1925–1926 Suomen Nuoriso-opistoon opiskelijaksi. Saatuaan talvikauden ajan syventävää koulutusta nuorisoseuratyötä varten hän toimi opistosta tultuaan Pyhäjärven nuorisoseuran ohella myös Kala- ja Pyhäjokilaaksojen nuorisoseurapiirissä sekä Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseurojen liiton neuvojana.

Kiinnostus opiskeluun ei jättänyt nuorta miestä, ja niin hän hakeutui Helsinkiin Yhteiskunnalliseen korkeakouluun sanomalehtilinjalle. Opiskelu jäi kuitenkin yhteen talvikauteen, sillä mentyään naimisiin nuorisoseura- ja valistustyössä tapaamansa eteläpohjalaisen Aili Haapalan kanssa hän otti pääkaupungissa vastaan Suomenlinnan sotilassairaalan lääkintäaliupseerin tehtävän. Tätä tointa hän hoiti kaksikymmentäkolme vuotta, kunnes palasi takaisin kotiseudulleen.

Kotitilasta lohkaistun pientilan hoitamisen ohella monitoimiselle aatteen miehelle tuli monia tehtäviä: Pyhäjärven nuorisoseuran puheenjohtajuus, Pyhäjärvi-seuran ja yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsenyys, kunnavaltuuston ja kunnallislautakunnan sekä monien eri lautakuntien jäsenyys. Hän oli merkittävästi vaikuttamassa Pyhäjärven kotiseutujuhlien Kihu-päivien järjestämiseen ja alkuun saattamiseen. Hän toimi myös pitkään raittiuslautakunnan puheenjohtajana. Kymmenen vuoden ajan Herman Tulkku toimi Pyhäjärven kunnan sosiaali- ja alkoholitarkkailijana sekä terveydenhoito- ja elintarvikekaupan katsastajana.

Lähellä hänen sydäntään oli myös työ SPR:n paikallisessa osastossa. Myös maakunnalliseen nuorisoseuratyöhön Herman Tulkku osallistui aktiivisesti. 1940-luvun lopulla hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että Pyhäjärven, Haapajärven ja Nivalan nuorisoseurat siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan keskusseurasta Keski-Pohjanmaan nuorisoseuraan, jonka johtokuntaan hän sittemmin kuului pitkän aikaa. Hän oli myös keskipohjalaisten edustajana Suomen Nuorison Liiton valtuuskunnassa. Herman Tulkku osallistui myös Kalajokilaakson talousalueen liiton toimintaan sen kulttuurijaoston aktiivisena jäsenenä.

Alkuaan Herman Tulkku hakeutui Yhteiskunnalliseen korkeakouluun tullakseen sanomalehtimieheksi. Toimittajaksi hän ei kuitenkaan ryhtynyt, mutta ahkera kirjoittaja hän oli koko elämänsä ajan. Helsingissä asuessaan hän kirjoitti Keskipohjanmaahan vuosikausia pääkaupungin kuulumisista. Pyhäjärvellä hän toimi Keskipohjanmaan asiainhoitajana ja avusti lehteä lukuisilla kirjoituksillaan kolmen vuosikymmenen ajan. Erityisesti hänen harrastuksensa kohteena olivat kotiseututyö ja kotiseudun historia, joista hän kirjoitti ja joiden hyväksi hän teki työtä ansiokkaasti.

Herman Tulkku oli monipuolinen ja aktiivinen yhteisten asioiden harrastaja niin kotipaikkakunnallaan kuin laajemmin maakunnassakin. Toiminta kotiseudun hyväksi oli hänen keskeinen tavoitteensa, ja siinä hän sai paljon aikaan lahjakkuutensa, voimakkaan tahtonsa ja hyvän yhteistyökykyisyytensä ansiosta.

Vanhemmat

talollinen Herman Laurinpoika Tulkku ja talollisen tytär Anna Kustaava Aatamintytär Niemelä

Puoliso

7.6.1931 Aili Susanna Haapala, syntynyt 12.9.1900 Ilmajoki, kuollut 13.5.1994 Pyhäjärvi, vanhemmat talolliset Salomoni Antinpoika Haapala ja Loviisa Juhontytär Hakala