Jaakko Toikista tuli 20-vuotiaana Kujala-Toikin tilan kahdestoista isäntä, kun hän osti tilan isältään vuonna 1911. Jaakon Robert-isä oli pannut alulle tilan koneistamisen, joten Jaakon ottaessa isännyyden käytössä olivat niittokone ja hevosharava. Nuoren miehen uudistusmielestä kertoi se, että hän hankki seudun ensimmäisen polkupyörän ja nimismieheltä kirjallisen liikkumisluvan. Jo vuonna 1908 Jaakko Toikki oli ostanut viljelytarkoitukseen Juho Toikilta ns. Pikku-Toikin tilan.

Jouduttuaan mukaan kunnallisiin ja osuustoiminnallisiin luottamustehtäviin Jaakko Toikki havaitsi, että kansakouluopinnot tarvitsivat täydennystä. Niinpä hän suoritti vuosina 1919–1920 Helsingissä SOK:n kauppakoulun. Jo tätä ennen hän oli toiminut Hailuodon Osuuskaupan sivumyymälän kassan tarkkailijana. Osuuskaupan hallituksessa hän toimi vuosina 1917–1958. Osuustoiminta tuli tutuksi myös puimaosuuskunnissa, liikennöintiä hoitaneessa Hailuodon Höyryveneosuuskunnassa sekä Hailuodon Saha- ja Myllyosuuskunnassa, jonka isännöitsijä hän ehti olla vuosina 1929–1942.

Pitkän, peräti 42-vuotisen kunnanvaltuustouran ohessa Jaakko Toikki hoiti kaksi vuosikymmentä kunnallislautakunnan puheenjohtajan vaativaa tointa, johon oli yhdistetty myös kunnankirjurin ja rahastonhoitajan työt. Näin Hailuodon kunnanvirasto sijaitsi käytännössä Toikin talon kamarissa.

Valtion verolautakunnan puheenjohtajuudellekin kertyi mittaa runsaat 40 vuotta. Myös Hailuodon holhouslautakunnan puheenjohtajuus oli pitkään Jaakko Toikin vastuulla. Häneltä liikeni aikaa monien yhteisöjen ja liikkeiden tilintarkastajan tehtäviin, ja myös kansalaisjärjestötyö tuli tutuksi.

J. L. Suomelan mukaan Jaakko Toikki oli tyypillinen, kotiseudulleen omistautunut hailuotolainen. Taloudellisen ajattelun perusteet oli peritty edellisiltä polvilta. Toimintaa leimasi kunnankin taloudessa ehdoton pyrkimys omavaraisuuteen, mikä heijastui varovaisuutena päätöksenteossa. Johtava periaate oli ”kaikki oman kunnan ja kotiseudun parhaaksi välttäen turhia kustannuksia”.

Jaakko Toikille myönnettiin hänen monista kansalaisansioistaan vuonna 1942 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali. Vuonna 1960 Toikki sai vastaan ottaa Maalaiskuntien Liiton ansiomerkin. Pitkäaikainen osuustoiminnallinen työ oli huomioitu SOK:n taholta jo vuonna 1948.

Puoliso

Elna Knuutila (1900–1951)

Lähdeluettelo

  • Kuolleita. Maanviljelijä Jaakko Toikki – Liitto 10.12.1962.
  • J. L. Suomela, Hailuoto III. Oulu 1979.