Avioituessaan 1927 Artturi Timlin lunasti vaimonsa kotitilan Ylivieskan Niemelänkylältä ja hoiti sen mallikelpoiseen kuntoon. Vaikeita taloudellisia aikoja nähneenä ja kokeneena hän omistautui maanviljelijäväestön elinehtojen parantamiseen. Hän oli niitä talonpoikia, jotka varsinkin 1930-luvun vaikeina taloudellisina vuosina tekivät uutterasti työtä vaikeuksiin joutuneiden Pohjois-Suomen maanviljelijöiden puolesta. Hän oli käytökseltään ulospäin suuntautunut ja esiintymiskykyinen, ja nämä ominaisuudet vaikuttivat siihen, että hän maatilatalouden kehittämisen ohella meni voimallisesti mukaan osuustoiminnan suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Luettelo hänen luottamustoimistaan on harvinaisen pitkä ja monipuolinen, ja näiden tehtävien hoitajana hänen kannatuksensa oli vakaa. Kunnalliseen elämään hän joutui mukaan 1934, aluksi kunnanvaltuuston varajäseneksi ja tutkijalautakunnan jäseneksi. Kunnanvaltuuston jäsen hän oli 1937–47, 1951–56 ja 1960–64. Kunnanhallituksen jäsen hän oli 1936–57. Edellä mainittujen lisäksi on luetteloitu kaikkiaan 23 kunnallista lautakuntaa, joiden puheenjohtajana tai jäsenenä Artturi Timlin on toiminut. Kihlakunnanoikeuden lautamiehenä hän oli 1950–74 ja sai lähes neljännesvuosisadan kestäneestä lautamieskaudestaan herastuomarin arvonimen.

Osuustoiminta oli aina Artturi Timliniä lähellä, ja alan keskeisissä paikallisissa luottamustehtävissä hän vaikutti monien osuustoiminnallisten laitosten kehittämiseen. Ylivieskan osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtajana hän oli 1954–72 ja Ylivieskan osuuskassan hallintoneuvoston puheenjohtajana 1938–70. Ylivieskan osuusmeijerin hallitukseen hän kuului vuodesta 1934 alkaen; hallituksen puheenjohtajana hän oli 1949–71. Hän oli perustamassa Ylivieskan maataloustuottajien yhdistystä ja toimi monissa maatalouteen liittyvissä lautakunnissa. Pohjois-Suomen meijeriliiton johtokuntaan hän kuului vuodesta 1950 alkaen ja toimi sen puheenjohtajana 1955-72. Maataloustuottajien maitovaliokunnassa Pohjois-Suomen edustajana hän oli 1959–72 ja Meijeriväen eläkekassan jäsenenä 1963–72. Pohjanmaan puhelinosuuskunnan hallitukseen hän kuului yli kahden vuosikymmenen ajan.

Timlin oli aktiivisesti ja näkyvästi mukana kunnallispolitiikassa ja maakunnallisessa poliittisessa toiminnassa. Hän toimi 1950 myös tasavallan presidentin valitsijamiehenä.

Pitäjäneuvos Artturi Timlin hoiti tehtäviään ja esiintymisiään järkeisjohtoisesti. Kaikenlainen teorioitten tulkinta ja paperien käyttö eri tilanteissa oli hänelle vierasta. Niinpä esimerkiksi ennen vuoden 1950 valitsijamiesvaalia Urho Kekkonen vieraili Ylivieskassa, ja Valistustalolla pidetyssä tilaisuudessa oli väkeä suuri sali, näyttämö ja eteishallikin täynnä. Artturi Timlinillä oli tilaisuuden avauspuhe, ja hän oli huolellisesti valmistanut ja kirjoittanut puheensa. Hän ilmeisesti jännitti arvokasta vierasta ja suurta yleisömäärää, ja niin luettava teksti jumiutui täysin. Hämmentyneenä hän hetken tutkaili tilannetta, pani kirjoitetun puheen sivuun ja puhui vapaasti ilmeisesti elämänsä parhaan puheen. Kekkonen huomioi tarkasti kaiken ja antoi kaikkien mieliä herkistäneen kiitoksen vakaumukselliselle maanmiehelle ja isänmaanystävälle.

Pitäjäneuvoksen arvonimi, joka oli perustettu vasta pari vuotta aikaisemmin, myönnettiin Artturi Timlinille 1962. Hän osallistui niin talvi- kuin jatkosotaankin.

Vanhemmat

Joonas Timlin ja Kaisa Rajaniemi

Puoliso

Ylivieskassa 17.7.1927 Aino Ojakippola, syntynyt 10.5.1909 Ylivieska, vanhemmat maanviljelijä Joonas Ojakippola ja Emma Niemelä