Juho Juhonpoika, joka oli syntynyt noin 1706 Pohjanmaalla, sai aivan nuorena pestin armeijaan v. 1714 eli samoihin aikoihin kuin kotiseutu jäi venäläisten valtaan isonvihan aikana. Ehkä miehet olivat käyneet vähiin, tai poika lähetettiin jonkinlaiseen turvaan. Silloin sotilaanantamisvuorossa olivat Taluskylästä Talus 3 ja Talus 5 sekä Metsäkylästä Jylkkä ja Prittinen.

Kaarle XII oli halunnut valloittaa Norjan, mutta kun häntä kohti ammuttiin tappava luoti marraskuun lopulla 1718, armeijat saivat palata kotimaahan. Painajaiseksi muuttui kotimatka tunturien yli joulun ja uudenvuoden tienoilla. Mereltä kohosi mustia pilviä, joista lankesi lunta ja jääriitettä; ei edes kättään erottanut tuiskussa, monien kasvot olivat pian turvoksissa. Sotilaat valittivat kylmyyttä ja huusivat suoraa huutoa toisessa yöpymispaikassa. Kivääreistä puuosat ja reet joutuivat nuotioon, silti usea jäätyi kuoliaaksi. Näin muisteli Turun rykmentin sotilaspappi Nils Idman. Monet sadat karoliinit jäätyivät myrskyn kourissa täysissä varusteissa, rensselit selässä, toiset kiväärinsä ja varusteensa heittäneinä, matkan varrella lojui kymmenittäin rumpuja. Kalajoen komppanian tappiot olivat 66 miestä: 43 katosi tuntureille, 12 kuoli tauteihin, ja 11 sai eron, koska eivät kyenneet enää sotilaiksi. Norjan tuntureilla tahtia lyöneistä pohjalaisista rummuttajista Juho Källman menehtyi. Ylivieskalainen Juho Kopakkala, joka oli palelluttanut toisen jalkansa, selvisi rumpunsa ja reppunsa menettäneenä, mutta hän erosi heti Norjan-retken jälkeen. Heidät oli otettu soittajiksi 1712 ja 1714.

Juho Juhonpoika, joka oli vasta 13-vuotias, selvisi hengissä. Lokakuussa 1719 Juho Tallus (Talus) merkittiin Kalajoen komppanian kolmanneksi rumpaliksi. Hän sai varustuksen, rummun, remmin (kuluneita) ja punaiset sukat. Pääkatselmuksessa 15.9.1720 Juholle annettiin nimi Tallman. Hän oli palvellut siihen mennessä viisi vuotta. 1. rumpali hänestä tuli 22.3.1725, ja hän sai varustuksena mm. nahkahousut ja remmillisen kuparipullon. Vielä 1728 ilmestyi uusi rumpu remmeineen, miekka, kaulahuivi, villasukat, nahkahousut ja kengänsoljet. Juhon ikätoveri Paavo Paavonpoika, joka oli pestattu everstiluutnantin komppaniaan 1716, tuli Juhon soittajatoveriksi (Romm) 1719. Pojat eivät osanneet vielä lukea. Kopakkalan tilalle tuli viisi vuotta vanhempi Juho Hulkkonen, joka oli myös pohjalainen.

Juho Tallman erosi 18.2.1729, koska halusi palata isänsä kotitilalle. Hän oli ollut 14 vuotta armeijassa ja oli erotessaan 23-vuotias. Armeijan asiakirjoista ei selviä, mistä talosta Juho oli.

Juhon vaikutus näkyy vieläkin Alavieskan Taluskylässä. 1990-luvulla keksittiin rummuttajan kunnianimi sellaiselle kyläläiselle, joka ei ole unohtanut kotiseutuaan.

Lähdeluettelo

  • KA mf. WA 1223 ja WA 1224.
  • C-B J Petander: Kungliga Österb. regimente under Karl XII:s tid sekä 1723–1771. Vaasa 1971 ja 1973. Petanderin mukaan Juho ryhtyi vasta 1719 rumpaliksi.
  • Reijo Takamaa (toim.) Karoliinien kuolinmarssi 1718-19, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton julkaisu, liitteenä kaikki Pohjanmaan rykmentin sotilaat Norjan retken jälkeen 20.10.1719. Alavus 1989.