Jaakko Takalo oli aikansa ominaispainoisimpia talonpoikia ja luottamustehtävien hoitajia. Häneenkin sovellettiin joskus määritelmää ”kaikkien lautakuntien herra johtaja”. Hän syntyi maanviljelijän poikana Ylivieskan Niemelänkylällä. Isänsä ammattia jatkaen hän saattoi isohkon tilansa ensiluokkaiseen kuntoon. Maanviljelijänä hän oli voimaperäistä ja edistyksellistä suuntaa harrastava. Näiltä lähtökohdiltaan hän väsymättömästi ja menestyksekkäästi kehitti pankki- ja kunnallislinjaansa. Hänessä toteutui kaikessa, mihin hän ryhtyi, tietojen ja taitojen monipuolisuus ja tilanteiden hallintakyky. Massiivinen olemus ja hillitty käytös ja puhetyyli auttoivat häntä saamaan otteen päätöksiin, joita hän määrätietoisesti ajoi. Nekin, joilla oli erilaisia käsityksiä tai tavoitteita, luopuivat, kun näkivät, mikä oli Takalon linja.

Varsinaisen elämäntyönsä Takalo teki osuustoiminnan saralla. Niemelänkylän osuuskassan hoitajaksi hänet valittiin 1929. Siitä hän siirtyi Ylivieskan osuuskassan johtajaksi 1936. Hän toimi pankinjohtajana vuoteen 1960 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hänen johtajakautensa oli Ylivieskan osuuspankille voimakkaan kehityksen ja kasvun aikaa. Pyryn tukkimat tieväylät hän talviaamuisin joko käveli, hiihti tai ajoi hevosella kirkonkylälle osuuspankin toimitusjohtajan tehtäviin. Hänen kaudelleen osuivat mm. valtion lainojen ja korvausten hoito, ja näistä hän vastasi henkilökohtaisesti. Lähes kellon ympäri kestäneen työrupeaman jälkeen hän suunnisti takaisin Niemelänkylälle samoin kulkumenetelmin kuin oli tullutkin. Vasta vuosia jatkuneen toimitusjohtajakautensa jälkeen hän osti pienen henkilöauton, niin pienen, että Takalon kokoisen miehen ei olisi uskonut sopivan koko autoon.

Pankinjohtajan ja maanviljelijän tehtävien ohella Jaakko Takalo oli kotipaikkakunnallaan keskeinen ja arvostettu kunnallinen luottamusmies. Hän oli Ylivieskan kunnanvaltuuston jäsen yhteensä 31 vuotta vuosina 1931–33 ja 1937–64. Tästä ajasta hän toimi 22 vuotta valtuuston puheenjohtajana. Varsinkin kunnanvaltuuston puheenjohtajakautena hän vastasi kunnallisista asioista niin hallitsevasti, että tuskin minkäänlaista päätöstä tai hanketta toteutettiin kuulematta taloustirehtööri Jaakko Takalon kantaa asiaan. Tämän määrätietoisuuden hän toteutti moitteettomalla tavalla, ja yleinen käsitys ja luottamus tulkitsi toimintalinjan ainoaksi oikeaksi. Tämän vuoksi kunnallisjohtajankin tapasi varsin usein Takalon johtamasta pankista. Nuo vuodet olivat Ylivieskalle voimakkaan kasvun ja kehityksen kautta ja loivat pohjaa pian alkaneelle kauppala- ja kaupunkikaudelle.

Jaakko Takalo toimi kunnanhallituksen jäsenenä 1930–36 ja holhouslautakunnan jäsenenä 1938–60, josta ajasta puheenjohtajana 20 vuotta. Hän oli Keski-Pohjanmaan tuberkuloosipiirin kuntainliiton liittovaltuustossa 1937–67, josta osan aikaa puheenjohtajana. Visalan sairaalan liittohallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana hän oli 1955–69 ja vanhainkoti Sipilän liittohallituksen puheenjohtajana 1964–68. Ylivieskan paikallissairaalan liittovaltuuston jäsen hän oli 1967–72 ja Niemelänkylän kansakoulun johtokunnan jäsen 1931–53, josta johtokunnan puheenjohtajana 15 vuotta. Hän oli Ylivieskan yhteiskoulun perustajajäsen ja kuului koulun johtokuntaan 1945–74. Merkittävä maakuntapoliittinen tehtävä Takalolla oli toiminta Viljami Kalliokosken puheenjohdolla työskennelleen Keski-Pohjanmaan lääninkomitean jäsenenä 1959–67. Ristiriitainen komitea ehdotti Keski-Pohjanmaan läänin perustamista hallintopaikkanaan Ylivieska. Ehdotus hautautui aluehallinnosta vallinneiden erilaisten käsitysten alle.

Jaakko Takalo toimi Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy:n hallituksen varajäsenenä 1948–65 ja varsinaisena jäsenenä 1965–74. Hänen kautenaan yhtiön kustantama Keskipohjanmaa-lehti laajensi levikkialuettaan Oulun läänin eteläosaan ja yhtiö kehitti kirjapainotoimintaa Ylivieskassa. Takalo toimi useita vuosia Ylivieskan kaupungin sekä useiden yhteisöjen tilintarkastajana ym. luottamustehtävissä.

Jaakko Takalo oli sotilasarvoltaan alikersantti. Hänet oli vapautettu sotilaspiirin esikunnan päätöksellä sotapalvelusta ja määrätty kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajaksi Ylivieskaan. Tunnustuksena ansioistaan hän sai vastaanottaa useita ansiomitaleita ja kunniamerkkejä. Taloustirehtöörin arvonimi hänelle myönnettiin 1956.

Vanhemmat

maanviljelijä Aukusti Takalo-Kippola ja Hilma Olmala

Puoliso

Ylivieskassa 6.4.1919 Jenny Maria Timlin, syntynyt 10.9.1896 Ylivieska, kuollut 7.8.1967 Ylivieska, vanhemmat maanviljelijä Herman Timlin ja Aleksandra Partala