Oulaistelainen Juho Törmälä ja hänen vaimonsa Briita Liisa (o.s. Hautala) tekivät monen muun nuoren parin tavoin 1800-luvun lopulla matkan Yhdysvaltoihin. He asuivat suomalaisten suosimalla seudulla Michiganin Ironwoodissa. Matkan aikana perheeseen syntyi Juho Viljoksi kastettu poika. Törmälät palasivat pian maanviljelijöiksi Oulaisiin, missä Viljo vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa.

Opinhaluinen Viljo matkusti yhdessä toisen oulaistelaisen nuorukaisen Erkki Tuomikosken kanssa vuonna 1911 Kajaanin opettajaseminaarin pääsykokeisiin. Molemmat kelpuutettiin opettajaoppiin. Valmistumisensa jälkeen Törmälä löysi ensimmäisen työpaikan Keski-Suomesta Saarijärveltä, missä hän toimi Lanneveden koulun opettajana vuosina 1915–1920. Syksyllä 1920 Törmälä palasi kotikonnuilleen ja toimi neljä vuotta opettajana kirkonkylän toisella kansakoululla, Jauhinkankaalla.

Syksyllä 1924 Törmälä otti vastaan Limingan kansanopiston johtajan tehtävät. Työkiireidensä ohessa Törmälä opiskeli ahkerasti ja suoritti vuosina 1916–1934 arvosanaopintoja kahdeksassa eri aineessa. Nämä opinnot olivat osaltaan avaamassa ovia, kun Törmälä haki ja pääsi vuonna 1935 Tornion seminaarin johtajaksi. Naisille tarkoitettu Tornion seminaari toimi vuosina 1921–1970 ja koulutti tänä aikana 2 187 kansakoulunopettajaa. Viljo Törmälä jäi eläkepäiville seminaarin johtajan virasta vuonna 1961. Hänelle myönnettiin samana vuonna opetusneuvoksen arvonimi.

Törmälä meni mukaan nuorisoseuratyöhön jo Saarijärvellä asuessaan. Hän kuului Keski-Suomen Nuorisoseurain Liiton keskusseuran johtokuntaan toimien samalla piirin kotiopintosihteerinä. Johtokunnassa hän tutustui moniin maan nuorisoseuraliikkeen voimahahmoihin, mm. professori F. A. Hästeskohon ja tämän puolisoon Elsaan (myöh. Heporauta) sekä Keski-Suomen maakuntalaulun sanat tehneeseen opettaja Martti Korpilahteen, joka oli nimensä mukaisesti kotoisin Korpilahdelta.

Nuorisoseuratyö oli Törmälälle sydämen asia myöhemminkin. Hän oli Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton johtokunnan jäsen vuosina 1920–1935, josta ajasta ensin vuosina 1923–1924 keskusseuran sihteeri ja vuodesta 1926 puheenjohtaja. Ura jatkui Peräpohjolan Nuorisoseurojen Liitossa johtokunnassa vuosina 1937–1948, jonka ajan hän toimi enimmäkseen puheenjohtajana.

Valtakunnallisen Suomen Nuorison Liiton keskushallitus tuli tutuksi vuosina 1924–1933 ja valtuuskunta vuosina 1933–1935. Vuosina 1920–1922 Törmälä johti Oulaisten nuorisoseuraa, ja ennättipä hän toimia myös Pyhäjokisuun ja Limingan seudun aluepiirien puheenjohtajan tehtävissä. Törmälälle läheisimpiä toimintamuotoja olivat neuvonta-, opintokerho- ja raittiustyö. Oulaisissa asuessaan hän johti nuorisoseuran kuoroa. Hän myös antoi Opastaja-nimen keskusseuran lehdelle. Törmälä kutsuttiin sekä Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton että SNL:n kunniajäseneksi.

Isänmaan asiat vetivät puoleensa Viljo Törmälää. Hän otti osaa vapaussotaan Vöyrin pataljoonassa ja Etelä-Pohjanmaan 5. reservirykmentin joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. Hänet palkittiin vuoden 1918 sodan ja Tampereen valloituksen muistomitaleilla sekä Vilppulan ristillä. Myöhemmissä sodissa hän palveli seminaarin tiloissa toimineen sotasairaalan talouspäällikkönä.

Viljo Törmälä oli Tornion kaupungin kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1936–1965 ja kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1946–1960. Hän teki pitkän luottamusmiesuran myös Tornion kansalaisopiston johtokunnassa vuosina 1944–1967. Törmälän luottamustoimiin kuuluivat niin ikään Tornion yhteislyseon vanhempainneuvoston puheenjohtajuus ja neljännesvuosisadan kestänyt rupeama Tornion säästöpankin hallituksessa. Viljo Törmälän laajaan asiantuntemukseen voitiin turvautua myös monissa kunnallisissa lautakunnissa ja erilaisten yhdistysten johtokunnissa.

Viljo Törmälän artikkeli Pohjois-Pohjanmaan sivistyspyrkimyksistä 1870- ja 1880-luvuilla sisältyi edellisenä vuonna ilmestyneeseen Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton 25-vuotiskirjaan ”Nuorten työ”. Limingan Kansanopiston 40-vuotishistoriikki julkaistiin vuonna 1932 Törmälän toimittamana. 9-sivuinen ”Kansanopisto nuorten elämänongelmien selvittäjänä” ilmestyi vuonna 1934 ja Tornion kansalaisopiston 10-vuotishistoriikki 20 vuotta myöhemmin. Törmälän ja Vilho Myrskyn laatima alakansakouluille tarkoitettu ”Laskutaidon aakkoset” tuli markkinoille WSOY:n kustantamana vuonna 1946. Sittemmin hieman korjatusta teoksesta otettiin ainakin 12 painosta.

Viljo Törmälä, jota luonnehdittiin nuorisoseuraväen ystäväksi ja yhdeksi merkittävimmäksi nuorisoseurajohtajaksi, kuoli sydänkohtaukseen vierailumatkalla nuorisoseuraväen maakunnallisille juhlille Oulaisissa. Näin hän saavutti maallisen matkansa pään omilla juurillaan omiensa joukossa.

Puoliso

vuodesta 1918 kansakoulunopettaja Martta Karolina Kanerva

Lähdeluettelo

  • Kajaanin seminaari 1900–1950. Muistojulkaisu. Helsinki 1950.
  • Kuolleita. Viljo Törmälä – Liitto 7.7.1968.
  • Viljo Törmälä kuoli maakuntajuhlilla – Pyhäjokiseutu 10.7.1968.
  • Mirja Suuniitty, Keski-Suomen Nuorisoseurojen historia. Jyväskylä 1976.
  • Rae Murhu, Sata vuotta nuorisoseuratyötä Pohjois-Pohjanmaalla. Oulu 1988.