Kalajoen edustalla sijaitsevan Ulkokallan majakan päiväkirjaan piirtyi 16.3.1906 seuraavanlainen merkintä: ”Makin oveen vaihdettu haka. Jaakko Suomelalle syntyi poika.” Isä-Jaakko työskenteli tuolloin majakanvartijana. Raskaana oleva vaimo oli tullut vierailemaan syrjäiselle virkapaikalle, kun lapsi alkoi ilmoittaa syntymisestään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Karulla saarella, kaukana terveydenhuollon avun tavoittamattomissa tapahtunut synnytys sujui kuitenkin ongelmitta.

Kasteessa Yrjö Heribert -nimen saanut poika varttui Hailuodossa, missä hän sai ensimmäiset opin alkeensa. Kansakoulussa alkanut kiinnostus opiskelua kohtaan johti Yrjö Suomen Raahen Porvari- ja Kauppakoulun oppilaaksi. Kauppakoulun jälkeen hän suoritti opistotasoisen oppimäärän vuonna 1928. Suomela tienasi opiskelurahoja kauppaamalla taitavaksi kankuriksi tiedetyn äitinsä käsitöitä.

Suomela kartutti kielitaitoaan matkoillaan Ruotsiin ja Englantiin. Ensimmäinen työpaikka löytyi vuonna 1928 Kuopiosta, missä toimiva Isak Löf Oy etsi kirjeenvaihtajaa. Seuraavana vuonna Suomela siirtyi PYP:n eli Pohjoismaiden Yhdyspankin (myöhemmin Suomen Yhdyspankki eli SYP) leipiin. Sittemmin hän toimi samaisen työnantajan palveluksessa aina kuolemaansa saakka. Talvisotaan Yrjö Suomela osallistui huoltojoukkueessa ja jatkosotaan Is-komppanian vääpelinä.

Ura rahalaitoksessa alkoi pankkivirkailijana ja vt. konttorinjohtajana Oulussa, Raahessa, Kemijärvellä ja Rovaniemellä, kunnes Suomela nimitettiin vuonna 1936 Kemijärven konttorin johtajaksi. Oulun-kautenaan Suomela kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1931. Lapissa vierähti 24 vuotta. Vuonna 1960 oli edessä muutto Raaheen, PYP:n sikäläisen konttorin johtajaksi.

Yrjö Suomela osallistui sekä Kemijärvellä että Raahessakin monella tavalla yhteiskunnallisiin rientoihin ja järjestötoimintaan. Hän oli vuosina 1936–1956 Suomen Matkailijayhdistyksen asiamies ja Kemijärven matkailijayhdistyksen puheenjohtaja. Vuodesta 1951 alkaen hän oli kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (HTM). Hänen asiantuntemukseensa turvauduttiinkin niin Kemijärven kunnan, seurakunnan kuin useiden liikelaitosten ja yhdistysten tilien tarkistamisessa.

Hän oli vuosina 1948–1950 Kemijärven kunnan- ja vuosina 1957–1960 kauppalanvaltuuston jäsen. Suomela osallistui 1950–1960-lukujen taitteessa myös kauppalanhallituksen toimintaan. Lisäksi hän oli jäsen tai puheenjohtaja monissa lautakunnissa. Suomela oli vuosina 1946–1960 mukana kirkkohallintokunnassa, tästä yli 10 vuotta puheenjohtajana. Kirkon rakennuslautakunnan puheenjohtajuus osui vuosiin 1948–1952. Bertel Liljeqvistin suunnittelema tiilikirkko valmistui vuonna 1950.

Yhteiskunnallinen aktiivisuus jatkui Raahessa, missä Suomela kuului kaupunginhallitukseen vuosina 1962–1966 ja kaupunginvaltuustoon vuodesta 1966. Vuodesta 1967 hän oli vanhusten palvelutalon Hopeataurin rakennuttaneen Raahen Vanhusten Huollon johtokunnan puheenjohtaja.

Rotary-toiminta oli lähellä Suomelan sydäntä. Hän oli vuonna 1954 perustetun Kemijärven Rotaryklubin perustajajäsen ja ensimmäinen presidentti. Raaheen muutettuaan hän osallistui Raahen rotareiden toimintaan. Vapaa-ajanharrastuksikseen Suomela ilmoitti kirjallisuuden ja kalastuksen.

Hailuotolainen kansakoulunopettaja J. L. Suomela on luonnehtinut pankinjohtaja Yrjö Suomelaa hiljaisesti eteneväksi läpimurtautujaksi, jolla oli varastossaan sellaisia ”luonteen tiivisteitä”, että hän ei ”oppien ja aatteiden myyntimarkkinoilla milloinkaan joutunut halpa-arvoiseen vaihdantaan”.

Lähdeluettelo

  • 60-vuotias – Raahen Seutu 15.3.1966.
  • Kuolleita. Pankinjohtaja Yrjö Suomela – Raahen Seutu 14.5.1969.
  • J. L. Suomela, Hailuoto III. Oulu 1979.