Elisabet Ståhlberg avioitui isänsä apulaisen Henrik Bergin kanssa joko Eurassa tai Kalannissa. Isonvihan pappispulassa Henrik oli kesken opintojen vihitty papiksi ja määrätty 1721 Euran pitäjäapulaiseksi. Perheeseen syntyi 1722 poika Adam ja sitten kaksi tytärtä. Henrik Berg määrättiin Pyhäjärven kappalaiseksi 19.4.1729, mutta hän ehti olla Pyhäjärvellä vain kolme vuotta, sillä hän kuoli 38-vuotiaana 8.12.1732. Elisabetille jäi neljä lasta, vanhin kymmenvuotias ja nuorin vuoden vanha.

Ajan tavan mukaan rouva Elisabet ”uudestaan naitiin miehensä seuraajalle Henrik Turckoville”, joka oli ollut Pyhäjärvellä jo Bergin eläessä apulaisena. Uusi kappalainen oli syntynyt Oulun tienoilla 1708. Rouvaa 15 vuotta nuorempi ”Turkka” oli töykeä ja puhutteli ihmisiä halveksien. Hän esiintyi juovuksissa, ja pappilassa myytiin viinaa.

Turckov ehti olla virassaan vain viisi vuotta, sillä hän kuoli 1739, ja nyt 46-vuotias rouva Elisabet oli jälleen leski ja kuuden lapsen äiti. Turckoville hän oli synnyttänyt Zachriksen ja Lisan. Adam oli aloittanut koulunkäynnin jo ”Turkan” eläessä. Kun isäpuoli kuoli, Adam kirjoittautui 17-vuotiaana Turun yliopistoon.

Seuraavaksi kappalaiseksi nimitettiin perheellinen mies Martin Laurin. Adamin papiksi valmistuminen viivästyi pikkuvihan tähden. Veli Henrik aloitti koulunkäynnin 1740-luvun lopulla, ja vuonna 1751 olivat velipuolet Henrik ja Zachris koululaisina Turussa. Näinä vuosina Elisabet lienee turvautunut veljiinsä Rauman, Raahen ja Muhoksen kappalaisiin. Martin Laurin siirtyi Kälviälle, ja hänen seuraajakseen nimitettiin 18.7.1749 vasta papiksi vihitty Adam Berg, joka äidinisänsä tapaan oli ”innokas suomenkielen harrastaja ja runollisistakin kokeista tunnettu”.

Kun Adam avioitui 1752, Henrikistä tuli Turussa ylioppilas, Zachris oli koulussa ja Elisabet tyttärineen Pyhäjärven pappilassa. Vanhin tytär Elisabet lähti Maaningan Halolanhovin Tavastien taloudenhoitajaksi ja synnytti 1763 aviottoman pojan Karl Friedricin. Helena-tytär näyttää pysyneen Pyhäjärvellä ikäneitona elämänsä loppuun asti. Myös täti Saara Ståhlberg turvautui vanhoilla päivillään Pyhäjärven pappilaan.

Henrik valmistui filosofian kandidaatiksi 1762, mutta hän ”joutui sairasmielisyyteen” 1764 ja hänet pantiin Kruununkylän hospitaaliin. Rouva Elisabetin maallinen vaellus päättyi 72 vuoden iässä Pyhäjärven pappilassa 1765. Rouva Elisabet vaikutti Pyhäjärvellä 36 vuotta, hoiti pappilan taloutta, piti perheen koossa ja kasvatti kuusi lasta, joista koulutti kolme ylioppilaiksi, yhden papiksi.

Satakuntalaisen sepän pojan Georg Ståhlbergin pappilan perintö näkyy Elisabetin lapsissa kolmannessa ja neljännessä polvessa pappiskutsumuksena ja suomen kielen harrastuksena. Tultaessa 20. vuosisadalle oli rouva Elisabet Ståhlbergin jälkeläisistä yksi maaherra, kolme tohtoria, 14 pappia ja lukuisa määrä virkamiehiä ja opettajia kahdessa sukuhaarassa, jotka kirjoittavat nimensä joko Berg tai Bergh. Savon suku lähtee Elisabetin tyttärenpojasta Karl Fredrik Bergistä ja Pohjanmaan haara suoraan Henrik ja Elisabet Bergistä Pyhäjärven kappalaisen pappilasta.

Vanhemmat

Porin koulun rehtori, Rauman kirkkoherra Georg Ståhlberg ja Helena Laurinus

Puoliso

  1. Pyhäjärven I kappalainen Henrik Berg, kuollut 8.12.1732 Pyhäjärvi
  2. Pyhäjärvellä 17.3.1734 Pyhäjärven kappalainen Henrik Turckov, kuollut 16.4.1739 Pyhäjärvi