Gustaf Schwartzberg valittiin Haapajärven lukkariksi 1871, ja hän hoiti virkaa 37 vuotta. Tarmokas lukkari toimi Haapajärven kuntakokouksen puheenjohtajana ja kunnanesimiehenä 1872, varapuheenjohtajana 1881–83 ja jälleen puheenjohtajana 1884–98. Schwartzberg teki paljon työtä kansansivistyksen puolesta. Hän oli vaatimassa Haapajärvelle kirjastoa, joka avattiin 1874. Kirjaston ensimmäiseksi hoitajaksi valittiin lukkari Schwartzberg.

Myös kansakoulun perustamista hän oli edistämässä. Hanke sai uutta vauhtia, kun sivistyshankkeissa mukana ollut lukkarin läheinen työtoveri Abner Leppälä valittiin kunnankirjuriksi 1880. Tammikuussa 1881 kuntakokous teki kouluasiasta myönteisen päätöksen ja Schwartzberg valittiin kansakoulun ensimmäiseen johtokuntaan. Pientenkoulua pidettiin jo 1881 syksyllä, ja varsinainen koulutyö alkoi vuoden 1882 alusta lukien. Lukkarin lapsista Alma oli ensimmäisen kuuden päästötodistuksen saajan joukossa.

Gustaf Schwartzberg oli seurakunnassaan monin tavoin käytetty luottamusmies. Heti Haapajärvelle muuttamisen jälkeen hänet valittiin kirkon rakennuskomiteaan, jossa hän toimi sihteerinä. Lukkarin tehtäviin kuului työvuorojen järjestäminen ja niistä kuulutusten laatiminen. Kirkon peruskorjaus saatiin päätökseen 1880. Lukkari viljeli virkatalonsa Katajamäen maita, ja talo toimi myös kestikievarina 1887–95.

Vanhemmat

kappalainen Henrik Schwartzberg ja Laura Stenbäck

Puoliso

Elisabet (Liisa) Simelius, syntynyt 7.4.1841 Oulainen, kuollut 31.10.1920 Haapajärvi, vanhemmat Nils Simelius ja Liisa Mäkelä