Filemon Savenius oli ammatiltaan maanviljelijä ja puutavaraliikemies. Hänet valittiin vuosiksi 1924–29 Suomen sosialistisen työväen ja pienviljelijäin puolueen kansanedustajaksi Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Reisjärvellä hän kuului kunnanvaltuustoon ja kunnallislautakuntaan. Näiden tehtävien lisäksi hänellä oli lukuisia muita kunnallisia luottamustehtäviä. Savenius toimi 1905 perustetun Reisjärven työväenyhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana.

Filemon Savenius tunnettiin Reisjärvellä paitsi työväenliikkeen puhemiehenä myös puutavaraliikemiehenä, joka osti ja välitti puutavaraa ja jopa uitti sitä Kalajoelle saakka. Lisäksi hänellä oli takanaan monipuolinen ura kiertävänä koneasiamiehenä, maataloustuotteiden välittäjänä ja maanviljelijänä. Pitäjällä ja lähiseudulla hän herätti huomiota omistamalla yhden Reisjärven ensimmäisistä autoista.

Filemon Savenius oli reisjärveläisen työväenliikkeen monipuolinen ja aktiivinen toiminnan mies. Hän oli ollut henkilökohtaisesti vaikuttamassa poliittisen työväenliikkeen syntyyn ja toimintaan vuosisadan alun Reisjärvellä. Kansalaissotaa edeltävältä ajalta tiedetään hänen olleen organisoimassa paikallisen punakaartin toimintaa.

Erään muistitiedon mukaan Savenius oli marraskuun suurlakon aikana vuonna 1917 kylän punakaartin kanssa käynyt esittämässä erovaatimuksia niin kirkkoherralle kuin pitäjän poliiseillekin. Ainakin kirkkoherran kanssa työväenliikkeellä tiedetään olleen kireät välit. Reisjärvi oli kansalaissodassa kuitenkin selvästi valkoisella sydänalueella, joten työväenliikkeen toiminta sodan sytyttyä tammikuussa 1918 oli käytännössä mahdotonta. Savenius vangittiin sodan aikana joksikin aikaa, mutta annettuaan kirjallisen sitoumuksen pidättäytyä poliittisesta toiminnasta ja noudattaa paikallisen suojeluskunnan määräyksiä hänet vapautettiin.

Kansalaissodan jälkeen koko maata repinyt jyrkkä vastakohtaisuus vasemmiston ja oikeiston välillä vaikutti suuresti myös Reisjärvellä. Työväenliikkeellä oli pitäjässä edelleen vankka kannatus. Saveniuksella oli merkittävä vaikutus siihen, että liikkeen jyrkempi siipi oli Reisjärvellä voimissaan. Eräässä haastattelussa hän totesi, ”ettei työväestömme enää tahdo kulkea sosialidemokraattisen petturipuolueen muiana. Yhdistyksemme lähti samalle tielle, jolle se oli perustettukin, so. luokkataistelun tielle”. Kansanedustajana Savenius oli huomattava vaikuttaja laajemmaltikin.

1930-luvun oikeistovihuri kävi Saveniukselle kohtalokkaaksi. Elokuussa 1930 Reisjärvellä pidettiin kansalaiskokous, jollaisia kutsuttiin aikoinaan koolle ympäri Suomea. Kokous vaati valtuuston puhdistamista kommunisteista. Vaatimus esitettiin valtuustolle, josta muutaman puheenvuoron jälkeen, virallisten pöytäkirjojen mukaan, vaaditut valtuutetut poistuivat. Aivan tunnekuohuitta tilaisuus ei liene mennyt, sillä jälkeenpäin kyseiset valtuutetut, Savenius mukaan lukien, ilmoittivat vastalauseensa ja katsoivat poistuneensa väkivallan edessä, koska ”valtuusto ei voinut turvata meidän koskemattomuuttamme”.

Pian näiden vaiheiden jälkeen Savenius siirtyi muutaman ystävänsä kanssa Neuvostoliittoon. Saveniuksen myöhemmistä vaiheistä tiedetään, että hän toimi Perushkin työpunktin leirinjohtajana Neuvosto-Karjalassa, että hänet erotettiin puolueesta 1933 ja että hän toimi sen jälkeen rakennustyömiehenä Petroskoissa 1936–39.

Vanhemmat

itsellinen Johan Savenius ja Maria Sofia Vilen

Puoliso

  1. 1.6.1906 Hilda Leppälä, syntynyt 20.2.1884 Reisjärvi, kuollut 22.1.1921 Reisjärvi, vanhemmat talollinen Antti Tiituksenpoika Leppälä ja Brita Maria Matintytär Paavola
  2. Reisjärvellä 17.2.1922 Milia Fredriika Kallentytär Kantola, syntynyt 27.8.1901, kuollut 31.12.1991 (julistettu kuolleeksi 10.8.1993, mennyt Neuvostoliittoon 1930, tiedetty elävän Sortavalassa 16.2.1967), vanhemmat talollinen Kalle Antinpoika Kantola (entinen Parkkila) ja Tiina Maria Juhontytär Kantola