Lyyli Salminen kävi Tampereen suomalaisen tyttökoulun. Hän oli farmasian oppilaana Pielaveden apteekissa 1903 ja kolme vuotta Tampereen III apteekissa. Valmistuttuaan farmaseutiksi 1906 hän toimi farmaseuttina Tampereen III apteekissa. Proviisoriksi Lyyli Salminen valmistui 1915, ja hän toimi proviisorina Nokian I apteekissa 1915, Helsingin IX apteekissa 1915–1919, Kauniaisissa 1919–1922, Kannuksessa 1922–1924 ja Inkoossa 1925–1927. Kannuksen ja Inkoon apteekeissa hän toimi apteekinhoitajana viitisen vuotta. Lyyli Salminen sai Ristiinan apteekin apteekkioikeudet 1927, ja saatuaan Nivalan apteekin apteekkioikeudet hän siirtyi Nivalaan syyskuussa 1933. Nivalan apteekissa hän teki mittavan päivätyön, joka kesti eläkkeelle jäämiseen 1964 saakka.

Lyyli Salmista on kuvattu määrätietoiseksi ja voimakastahtoiseksi ihmiseksi, joka herätti kaikissa kunnioitusta. Hän hoiti työnsä ammattitaitoisesti, piti apteekkipalvelut ajan tasalla ja tuli erittäin hyvin toimeen niin asiakkaiden kuin henkilökuntansakin kanssa. Hän omasi leikkisän luonteen ja helskyvän huumorintajun, mutta osasi silti säilyttää arvokkuutensa ja arvovaltansa. Lyyli Salminen kuului muun muassa Nivalan kirkkovaltuustoon 1938–1947 ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Nivalan osaston johtoon. Erityisen lähellä hänen sydäntään olivat sotaorvot ja suuret lapsiperheet.

Lyyli Salminen perusti lääkekaapit Karvoskylälle ja Maliskylälle. Apteekkari tunsi väkensä, mistä on osoituksena seuraava tapaus: Sotaan komennetun kunnanlääkärin sijaiseksi oli määrätty amanuenssi Aune Pitkänen. Tämän ensimmäinen potilas Nivalassa oli isäntämies, joka tuli pyytämään tenttua sialle. Yllättyneenä sijaislääkäri soitti apteekkarille, joka sanoi: ”Kun te olette täällä uusi ja vielä nainen, yrittävät miehet vähän hyötyä teistä, sillä täällä Pohjanmaalla juodaan paljon tenttua.” Reseptiä ei kirjoitettu, ja vastaanotolla olleiden määrä oli kummasti harventunut.

Eläkkeelle jäätyään Lyyli Salminen muutti Ouluun, mutta palasi kuitenkin pian takaisin Nivalaan ystäviensä pariin viettämään eläkepäiviään. Testamentissaan hän määräsi 20 000 markkaa käytettäväksi vajaamielisten lasten hoitoon. Samassa jälkisäädöksessä Lyyli Salminen määräsi huomattavan osan omaisuudestaan jaettavaksi tasan Suomen Kirkon Sisälähetysseuran ja Nivalan seurakunnan kesken. Nivalan seurakunnalle tulleesta osuudesta perustettiin Lyyli Salmisen nimeä kantava rahasto, jonka vuotuinen korko-osuus jaetaan stipendeinä lahjakkaille nivalalaisille nuorille.

Vanhemmat

kirkkoherra August Henrik Salminen ja Alma Vilhelmiina Mesterton