Anna Saaren mieltymys runoihin ja näytelmiin ilmeni jo kouluvuosina, mikä johti hänet myöhemmin Keminsuun nuorisoseuraan, jossa hän esiintyi aktiivisesti ohjelmansuorittajana. Vastuu juhlatilaisuuksien ohjelmasta lankesi hänen osakseen kuin luonnostaan, mikä osaltaan kypsytti ajatuksen tulevasta ammatista opettajana. Niinpä hän hakeutui Tornion seminaariin opiskelemaan. Opintojen lomassa hän teki lausuntamatkoja ympäristöpaikkakunnille.

Seminaarista päästyään Saari tuli 1926 opettajaksi Kalajoen Pitkäsenkylän kouluun. Muutaman vuoden kuluttua hän siirtyi Kalajoen Tyngälle Tavastin kouluun, jossa hän toimi opettajana aina vuoteen 1947. Saman vuoden syksyllä hän hakeutui opettajapulaa potevan Kalajoen yhteiskoulun niin sanottujen harjoitusaineiden opettajaksi. Vapaa-aikanaan hän ohjasi monia satunäytelmiä. Tässä virassa hän oli vuoteen 1953. Tämän jälkeen hän oli opettajana Rahjan, Vuorenkallion, Metsäkylän ja Himankakylän kansakouluissa. Eläkkeelle hän jäi Raution Kärkiskylän kansakoulun opettajan virasta 1966.

Pian Kalajoelle tultuaan Anna Saari meni mukaan Kalajoen vilkkaasti toimivaan nuorisoseuraan sen eri harrastusmuotoihin. Hän ohjasi lausunta- ja liikuntakerhoja yhtäjaksoisesti 18 vuotta puhumattakaan kaikesta muusta ohjelmasta. Anna Söyringistä tuli sangen pian kalajokinen hänen avioiduttuaan Heikki Saaren kanssa. Tästä liitosta syntyi kuusi poikaa.

Opettajan työn ja perheen kasvattamisen lomassakin löytyi aikaa runoille, joita syntyi eri tilaisuuksiin tarpeen vaatiessa; ilmestyipä 1935 painosta pieni vihreäkantinen runovihkonen, jonka tekijänimet ovat Anna Saari ja Hilma Heikkilä ja vihon nimi yksinkertaisesti Runoja. Anna Saaren runot ovat syntyneet pääasiassa sinä aikakautena, jolloin Suomen kansaa kypsytettiin isänmaanrakkauteen ja maanpuolustushenkeen ”liehuvin lipuin” ja ”kalskahtavin miekoin”.

Toimensa ohessa Anna Saari osallistui aktiivisesti aatteellisiin ja yhteiskunnallisiin rientoihin. Hän toimi Lotta Svärd -yhdistyksen piirijohtokunnassa, Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa sekä Invalidien naisjärjestön piirijohtokunnassa. Kalajoen Vapaan Huollon keskuksen puheenjohtajana hän oli 1947–50 ja Kansanavun paikallisosaston puheenjohtajana neljä vuotta. Nuorisoseuratyöstä ohjaajana, näyttelijänä ja nuorison kasvattajana hänelle on myönnetty hopeinen ansiomerkki. Hän on saanut Vapaudenmitali 2:n, Lotta Svärdin ansiomitalin ja Kansanavun ansiomerkin.

Vanhemmat

Erkki Söyring ja Sofia Mäkiniemi

Puoliso

Kalajoella 22.6.1930 tietyönjohtaja Heikki Kustaanpoika Saari, syntynyt 19.1.1906 Kalajoki, kuollut 17.5.1971 Kalajoki. Vanhemmat maanviljelijä, suntio, peltiseppä (Friisien tervauunien asettaja) Kustaa Saari ja Maria Vetoniemi