Lapsuus

Kalle Päätalo syntyi Taivalkosken Jokijärven kylässä Herman ja Riitu Päätalon perheeseen. Lapsia perheessä oli seitsemän, joista Kalle oli vanhin. Kalle kävi kansakoulun Jokijärvellä, minkä jälkeen hän oli työssä savotassa ja uitossa.

Sota-aika

Kalle osallistui talvi- ja jatkosotaan. Hän haavoittui selkään ja jalkaan ja joutui olemaan toipilaana useita kuukausia. Sota-aikana 28.5.1944 hän solmi avioliiton Helvi Ojalan kanssa. Sodan päätyttyä Kalle ja Helvi asettuivat asumaan Tampereelle.

Tampereella

Kalle työskenteli kirvesmiehenä rakennustyömaalla. Hän meni teknilliseen kouluun syksyllä 1947; keväällä 1949 hän valmistui rakennusmestariksi. Kalle rakensi Tampereen Messukylään Kirvestielle itselleen ja vaimolleen talon lokakuussa 1950. Hän toimi rakennusmestarina Tampereella useissa eri rakennuskohteissa.

Vuonna 1951 Kalle palasi takaisin kotikonnuilleen Taivalkoskelle, jossa hän toimi kunnan rakennusmestarina. Hän ei kuitenkaan viihtynyt enää kotipitäjässään, joten hän palasi takaisin Tampereelle entiseen työpaikkaansa. Kallen ja Helvin yhteiselo ei sujunut, ja niinpä he erosivat. Tästä liitosta ei ollut lapsia.

Toisen avioliittonsa Kalle solmi 14.9.1955 Leena Janakan kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä.

Kirjailijan ura

Kalle oli tuntenut vetoa kirjallisuuteen jo pienestä pitäen. Kaiken vapaa-aikansa illat ja viikonloput Kalle käytti kirjoittamiseen. Hän lähetti tekstejään eri lehdille julkaistavaksi, ja niitä julkaistiinkin.

Esikoiskirjaansa hän ryhtyi kirjoittamaan vuoden 1956 tammikuussa. Ihmisiä telineillä valmistui vuonna 1958. Kalle alkoi menestyä kirjailijana, ja teoksia syntyi. Vuonna 1963 hän jäi pois työelämästä ja siirtyi vapaaksi kirjailijaksi.

Kalle Päätalo on kirjoittanut kaksi sarjaa: Koillismaa- ja Iijoki-sarjan. Koillismaa-sarjaan kuuluu viisi ja Iijoki-sarjaan 26 teosta. Kalle kirjoitti 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa.

Päätalolle myönnettiin professorin arvonimi joulukuussa 1978; Oulun yliopiston kunniatohtoriksi hänet vihittiin kesäkuussa 1994. Vuonna 1999 hän sai Väinö Linnan ja Suomi-palkinnon.

Kalle Päätalo eli Tampereella unohtamatta kuitenkaan kotipitäjäänsä Taivalkoskea. Hän kävikin usein kotipitäjässään. Iijoen pöllintekijä nukkui pois Tampereella 20.11.2000.

Vanhemmat

Lauri Herman (Herkko) Päätalo ja Priitta-Stiina (Riitu) Neulikko

Puoliso

  1. 28.5.1944 Helvi Ojala
  2. 14.9.1955 Leena Janakka

Lähdeluettelo

  • Marttinen, Eero. Mestarin eväät: Kalle Päätalon taival kuvin ja sanoin. Jyväskylä, 1994.
  • Marttinen, Eero. Mestarin selkonen: Kalle Päätalon Koillismaa sanoin ja kuvin. Jyväskylä, 1996.
  • Marttinen, Eero. Mestari elämän telineillä : Kalle Päätalo ystävien silmin. Jyväskylä, 1999.

Katso myös

Katso myös (ulkoinen linkki)