Liminkalainen valtiopäivämies Antti Punttala syntyi 28.8.1846. Luonteeltaan hän oli vaatimaton ja hiljainen mutta kuitenkin tarmokas ja työteliäs. Monien muiden aikalaistensa tavoin Punttala sai kansallisen herätyksensä J. V. Snellmanilta. Sen aikaisten sanomalehtien seuraamiseen ja tapahtumien tasalla pysymiseen oli ruotsin kieli välttämätön, joten kouluja käymätön mutta lujatahtoinen Punttala opiskeli itsekseen ruotsin kielen.

Antti Punttala edusti vuosien 1891 ja 1901 valtiopäivillä Oulun tuomiokuntaa talonpoikaissäädyssä isänsä jälkiä seuraten. Valtiopäivillä hän ehdotti muun muassa kansakoulujen perustamista valtion varoilla ja rautatien rakentamista Savon radalta pitkin Siikajokivartta Pohjanmaalle ja Raahen satamaan. Punttala kannatti myös toisen liminkalaisen valtiopäivämiehen, Antti Tuomikosken, esitystä Iisalmen–Kajaanin–Oulun-radan rakentamisesta ja sen kiireellisyydestä. Antti Punttala oli lisäksi Pietari Päivärinnan kanssa mukana pohjalaisen ylioppilaskunnan koolle kutsumassa kokouksessa Helsingissä, jossa pohdittiin kansanopiston perustamista Liminkaan. Hän oli myös puuhaamassa yksityistä kansakoulua kotikylälleen. Kotipaikkakunnallaan Antti Punttala kuului moniin lautakuntiin ja toimi myös Limingan kunnallislautakunnan puheenjohtajana useaan otteeseen. Käräjillä hän oli lautamiehenä vuosikymmenien ajan ja sai herastuomarin arvon.

Antti Punttala oli kiinnostunut myös maanviljelyksen kehittämisestä ja ryhtyi vuonna 1883 kokeilemaan väkilannoitteiden käyttöä pelloillaan ensimmäisenä Pohjanmaalla. Siihen saakka pellot oli lannoitettu yksinomaan karjanlannalla, eikä karjanlaitumiksi ja heinänkorjuuseen tarkoitettuja niittyjä ollut lannoitettu ollenkaan. Antti Punttala käytteli pelloillaan kalisuolaa ja superfosfaattia niin onnistunein tuloksin, että myös Oulun läänin talousseura seurasi hänen esimerkkiään ja aloitti saman toimenpiteen 1890-luvulla.

Monien muiden toimiensa ohella Punttala ehti paneutua myös henkisiin harrastuksiin, joihin kuului erityisesti musiikki. Hän perusti Limingan lakeuksien ensimmäisen laulukuoron, johon kuului laulajia naapuripitäjistäkin. Punttala eli yli 80-vuotiaaksi ja kuunteli vielä vanhuudessaan mielellään musiikkia.

Vanhemmat

Heikki Punttala ja Anna-Maria Jaakola

Puoliso

Briitta Foudila

Lähdeluettelo

  • Punttalan suvun vaiheita: 1700-luvun alusta 1900-luvun lopulle.
  • Liminka 1477–1977. 1977.