Oulun yhteislyseosta vuonna 1926 ylioppilaaksi valmistunut Martti Penttilä suoritti viisi vuotta myöhemmin ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa ja sai varatuomarin arvon vuonna 1934. Toimittuaan vuonna 1933 lyhyen aikaa Oulun lääninhallituksen ylimääräisenä esittelijänä Penttilä nimitettiin vielä samana vuonna Saloisten nimismieheksi. Seuraavana vuonna hän otti vastaan Paavolan nimismiehen tehtävät. Virkaura eteni viisi vuotta myöhemmin Saloisten kihlakunnan kruununvoudiksi. Kun maan kruununvoudin virat lakkautettiin vuoden 1944 lopussa, Martti Penttilä toimi keväällä 1945 kolme kuukautta Saloisten kihlakunnan vt. henkikirjoittajana.

Virkaura sai jäädä taakse vuonna 1945, kun Penttilä ryhtyi harjoittamaan maanviljelystä Oulaisissa omistamallaan Uudentalon tilalla. Samalla hän valmistautui jatkamaan isänsä Frans Oskar Penttilän (1881–1948) aloittamaa kauppatoimintaa. F. O. Penttilä oli perustanut vuonna 1909 toisen nuoren kauppa-apulaisen eli puotipuksun, Kalle Herman Huotarin, kanssa yhteisen kaupan. Miesten yhteistyö jatkui vuoteen 1922, jolloin kumpainenkin jatkoi omalla tahollaan itsenäisenä kauppiaana.

Martti Penttilästä tuli F. O. Penttilä Oy:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja vuonna 1948. Yritys kasvoi hänen johdollaan siten, että pinta-alaltaan yli 700 neliömetrin päämyymälän ohella toimivat Merijärven, Paavolan ja Oulaisten sivumyymälät. Sivukylien kauppapalveluista piti huolta myös myymäläauto. 1960-luvun lopulla yritys tarjosi työtä noin 45 henkilölle. Kaupan ohella Penttilä harjoitti laajaa maa- ja karjataloutta. Tilalla oli 1960-luvun lopulla hevonen, 26 lehmää, nuorta karjaa ja sikoja. Kirkonkylällä ja Irvanperän tien varressa kasvatettiin runsaasti perunaa.

Martti Penttilälle tarjoutui erilaisia luottamustoimia jo opiskeluaikana mm. Ylioppilaslehden ja ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä ja Helsingin yliopiston urheiluseuran varapuheenjohtajana. Hän oli vuosina 1937–1941 Paavolan ja vuosina 1942–1944 Oulaisten suojeluskunnan esikunnan jäsen. Vuosina 1938–1944 hän antoi panoksensa myös Raahen suojeluskuntapiirin esikunnan toimintaan. Nimismiesyhdistyksen hallituksen työskentely tuli hänelle tutuksi vuosina 1937–1938.

Oulaisissa ensimmäiset luottamustoimet liittyivät suojeluskunnan ohella kirkkohallintokunnan jäsenyyteen vuosina 1943–1947 sekä kunnanvaltuustoon, jonka jäsen sekä useaan otteeseen varapuheenjohtaja Penttilä oli pieniä katkoksia lukuun ottamatta vuosina 1946–1964. Penttilä sai hoitaakseen jo 1940-luvun lopulla monia muitakin kunnallisia luottamustoimia, esimerkiksi taajaväkisen yhdyskunnan rakennuslautakunnan ja ohjesääntötoimikunnan sekä urheilukentän rakennustoimikunnan puheenjohtajan tehtävät. Hän toimi kymmenkunta vuotta kunnan tilintarkastajana ja kuului noin 20 vuotta verotukseen liittyneen tutkijalautakunnan jäsenistöön.

Ansiolistaan kuuluivat myös majoituslautakunnan puheenjohtajuus sekä 1960-luvun loppupuolella kuntasuunnittelu- ja koulusuunnittelutoimikuntien jäsenyys. Penttilä, joka ilmoitti lakimiesten matrikkelissa harrastuksikseen penkkiurheilun, autoilun ja päässälaskuongelmat, sai hyödyntää päässälaskutaitoaan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana 1940-luvun lopulta vuoteen 1968. Lisäksi Penttilä oli yksi vuonna 1962 syntyneen Oulaisten Kauppakoulun Kannatusyhdistyksen perustajista ja kuului vuonna 1965 ovensa avanneen kauppakoulun ensimmäiseen johtokuntaan. Hän sai nähdä kauppakoulun muuttuvan kauppaopistoksi ja kunnalliseksi kauppaoppilaitokseksi.

Martti Penttilä teki mittavan luottamusmiesuran myös Oulaisten yhteiskoulun johtokunnassa sekä kunnansairaalan ja Oulaisten parantolan hallintoelimissä. Hän otti vastaan yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajan tehtävät vuonna 1945 ja hoiti tehtävää kuolemaansa asti. Penttilä valittiin 1940-luvun lopulla jäseneksi Oulaisten kunnansairaalan johtokuntaan. Sittemmin pesti vaihtui Oulaisten ja Vihannin sairaalakuntainliiton liittovaltuuston jäsenyyteen. Kuntainliitolle valmistui vuonna 1953 sairaala, jonka tiloissa toimii nykyisin ikäihmisille tarkoitettu päiväkeskus.

Oulaisten parantolan kuntainliiton liittohallitukseen Martti Penttilä valittiin vuonna 1949. Tätä ennen hänen isänsä Frans Oskar oli istunut vastaavissa luottamuselimissä vuosina 1921–1948. Kuntainliiton nimi muuttui vuonna 1950 Keski-Pohjanmaan tuberkuloosipiirin kuntainliitoksi. Penttilästä tuli samana vuonna liittohallituksen puheenjohtaja, jossa tehtävässä hän jatkoi aina kuolemaansa asti. Martti Penttilän puheenjohtajakaudella rakennettiin uusi keskusparantola. Rakennustyöt Kasarminmäellä pääsivät käyntiin syyskuussa 1952, ja uusi 230-paikkainen keskusparantola voitiin ottaa käyttöön maaliskuussa 1954. Penttilä johti rakennustoimikuntaa.

Penttilän johdolla käynnistettiin myös vuosia kestänyt prosessi, jonka tuloksena Oulaisten parantola muuttui Oulaskankaan aluesairaalaksi. Muutos oli välttämätön, koska tuberkuloosipotilaiden määrä oli kääntynyt jyrkkään laskuun 1960-luvun alkupuoliskolla. Aluesairaalan edellyttämät parantolan saneeraus- ja laajennustyöt alkoivat loppuvuodesta 1968. Aluesairaalatoiminta voitiin aloittaa vuoden 1971 alussa, joten Martti Penttilä ei ennättänyt nähdä parantolan toiminnallista muutosta.

Liiketoiminnan ja kunnallisten luottamustoimien kautta Penttilä vedettiin mukaan moniin alueellisiin ja valtakunnallisiin luottamustoimiin. Hän oli mm. Pohjanmaan Kauppiaiden Oy:n tilintarkastaja ja johtokunnan jäsen, Pohjanmaan Rakennus Oy:n johtokunnan jäsen, Pohjois-Suomen Vakuutusyhtiön hallintoneuvoston jäsen ja puheenjohtaja, K-Rautakauppayhdistyksen hallituksen jäsen, Otra Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, Kesko Oy:n tilintarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja sekä Oulun kauppakamarin, Tuberkuloosipiirien liiton, Sairaalaliiton hallituksen ja Yksityisoppikoulujen hallituksen jäsen.

Oulaisten kauppalan vuoden 1969 kunnalliskertomuksessa luonnehdittiin varatuomari Martti Penttilää seuraavasti: ”Moni paikkakunnalla virinnyt hanke olisi voinut jäädä ilman hänen mukanaoloaan toteutumatta. Häntä pidettiin Oulaisten vahvana miehenä paitsi Oulaisissa myös pääkaupungissa ja monilla muilla paikkakunnilla, missä Oulaisten koskevia asioita käsiteltiin.”

Puoliso

vuodesta 1935 Irja Kyllikki Teirikko, alun perin Tjäder (1910–1999)

Lähdeluettelo

  • Suomen lakimiehet 1949. Vammala 1949.
  • Suomen lakimiehet 1965. Vammala 1965.
  • Varatuomari Martti Penttilä kuollut – Pyhäjokiseutu 28.6.1969.
  • Oulaisten kauppalan kunnalliskertomus vuodelta 1969. Oulainen 1970.
  • Sirkka Törrönen, Oulaisten Keuhkotautisparantolasta Oulaskankaan sairaalaksi 1914–1984. Kokkola 1984.
  • Harri Turunen, Opin tiellä Oulaisissa. Oulainen 1986.
  • Oulaisten kauppaoppilaitos 1965–1990. Ylivieska 1990.