Himangan Pahkala oli 1800-luvulla Keski-Pohjanmaan rukkiteollisuuden tärkeimpiä keskuksia, jonne työtaito oli tuotu vuosisadan alkupuolella Kälviältä. Kylän ensimmäisenä merkittävänä rukintekijänä on muistettu talollinen Juho Erkinpoika Pahkala (1823–93). Rukinteon ollessa laajimmillaan sitä harjoitettiin sivuelinkeinona kuudessa Pahkalan talossa, eniten Alatalossa ja Heikkilässä, ja kylässä sanotaan tehdyn paljon yli 200 rukkia talvessa. Rukkeja tehtiin etupäässä syksystä jouluun mutta työtä voitiin jatkaa pitemmällekin talveen. Pahkalan naiset menivät jopa metsään halkoja hakkaamaan, jotta miehet ehtisivät tehdä sitä enemmän rukkeja.

Heikkilän isäntä Heikki Pahkala oli kaikkein uutterimpia mestareita ja sorvasi 1800-luvun lopulla jopa satakunta rukkia vuodessa. Rukkeja myytiin lähiseudulle mutta vietiin paljon myös Itä-Suomeen, jossa oli hyvin vähän omia rukintekijöitä. Pahkalan rukkeja myytiin markkinoilla etenkin Kuopiossa ja Iisalmessa, usein myös Jyväskylässä ja Kajaanissa, joskus jopa Viipurissa. Rukit kuljetettiin parireelle nostetussa häkissä, johon mahtui osittain hajotettuina jopa 35 rukkia. Miehet niitä yleensä kulkivat myymässä, mutta myös Heikki Pahkalan puoliso Anna-Liisa uskalsi isännän työaikaa säästääkseen lähteä pitkille markkinamatkoille vain nuori poika apunaan ja turvanaan. Heikkilän emäntä kuuluu vieneen useita kertoja rukkikuorman Viipurin talvimarkkinoille saakka. Rukkien valmistus väheni nopeasti 1900-luvun puolella, ehkä Etelä-Suomessa tehdasmaisesti tehtyjen rukkien kilpailun vuoksi, ja Heikki Pahkalaa alkoi ikäkin painaa.

Vanhemmat

Heikki Heikinpoika Isopahkala (Kallio) ja Anna Liisa Matintytär

Puoliso

Himangalla 24.7.1864 Anna-Liisa Matintytär, syntynyt 27.5.1842 Himanka, kuollut 11.7.1913 Himanka, vanhemmat Matti Juhaninpoika (Sundberg) Pahkala ja Maria Matintytär Vähäpahkala