Jaakko Merenoja oli valistunut maanviljelijä, jolla oli pitäjän suurimpiin kuuluva talo. Hän hankki Kalajoen ensimmäisen niitto- ja haravakoneen sekä rullaäkeen. Näin hän pyrki koneellistamaan maanviljelyä toimien samalla mallina muille viljelijöille. Merenoja oli myös taitava messinkivalaja kuten appensa Olli Helander. Hän valmisti kynttilänjalkoja, kattokruunuja ja aisakelloja.

Jaakko Merenoja oli myös kauppamies ja omisti yhdessä toisen kalajokisen kauppatalonpojan kanssa ”Liukas”-nimisen aluksen, joka vei Ruotsiin muun muassa ruista ja potaskaa ja Venäjälle mm. tervaa, voita ja villalankoja. Itämaisen sodan aikana 1854 englantilaiset ryöstivät Kalajoella laivoja. ”Liukas” oli myös suuressa vaarassa tulla ryöstetyksi. Se kuitenkin säästyi, sillä se oli naamioitu lepän oksilla ja ajettu jokea ylöspäin turvallisen matkan päähän. Merenoja oli myös osakkaana Kalaja-laivassa, joka rahtia kuljettaen kierteli maailman meriä ja joka upposi 1885, kun toinen laiva ajoi sen päälle.

Jaakko Merenoja, älykäs mies kun oli, valittiin moniin luottamustoimiin kunnassa. Hänet valittiin vuoden 1872 valtiopäiville talonpoikaissäädyn edustajana. Hän olikin valtiopäivillä aktiivinen ja käytti 56 puheenvuoroa, joissa hän viljeli myös huumoria. Hänen tekemäänsä seitsemään aloitteeseen kuuluivat Oulun ratahankkeen ajaminen sekä oluen valmistuksen ja myynnin saattaminen kunnan päätettäväksi asiaksi, samoin kuin mustalaisten ja laukkuryssäin kiertämisen vastustaminen.

Merenoja kirjoitti jonkin verran lehtiartikkeleita mm. oululaiseen Kaiku-lehteen. Uskonnolliselta vakaumukseltaan Jaakko Merenoja oli hartaita heränneitä.

Vanhemmat

renki Jaakko Joonaanpoika Merenoja (alkuaan Torvi) ja Anna Ollintytär Ventelä, o.s.Ojala

Puoliso

Lusiina Ollintytär Helander, syntynyt 17.10.1825 Kalajoki, kuollut 16.10.1897 Kalajoki, vanhemmat messinkivalaja, valtiopäivämies Olli Heikki Helander ja Maria Akselintytär Vetenoja