Henrik Melender polveutui Virroilta Evijärvelle 1770–80-lukujen vaihteessa muuttaneesta pappilan rengistä, sittemmin Evijärven lukkarina 40 vuotta toimineesta Gabriel Melenderistä (1755–1824). Lukkarin suku on levinnyt Evijärveltä mm. Kortesjärvelle, Halsualle, Toholammille ja Ylivieskaan. Henrik Melender muutti Kokkolaan 1881 ja hakeutui oppilaaksi etäisen sukulaisensa Dahlbackan värjäämöön ja antoi siellä aikanaan värjärinkisällin opinnäytteen. Vuonna 1886 hän siirtyi Österbergin värjäämöön Kannuksen Mäkiraonmäelle – taloon, joka nykyisin on Kannuksen työväenyhdistyksellä. Kannukseen muuttaessaan hän avioitui, ja avioliitosta syntyi 1887–1908 kolmetoista lasta.

Henrik Melender osti 1893 ylivieskalaisen värjärin ja maakauppiaan Johan Henrik Kraftmanin (1835–93) konkurssipesältä ja kokkolalaiselta kauppias Alfred Björklundilta Kraftmanin viljelysmaita ja metsiä, asuntotalon sekä kaksikerroksisen värihuoneen pakari- ja renkitupineen. Syksyllä 1893 hän muutti perheineen Ylivieskaan ja aloitti värjäämötoiminnan itsenäisenä yrittäjänä. Hän kunnosti asunnon ja uudisti värihuoneen tiloja, osti viljelys- ja metsämaita ja raivasi Tahkokorven viljelykselle: hän harjoitti maa- ja karjataloutta värjäämötoiminnan ohella.

Värjärillä riitti työtä. Sitä tuli omasta takaa ja naapuripitäjistä. Värjätyt kankaat ja langat huuhdottiin joessa, sittemmin joesta värihuoneeseen rakennetun vesijohdon altaissa, ja siirrettiin toisessa kerroksessa olleen torkkihuoneen (kuivaamon) telineisiin kuivumaan. Vanhempien lasten vartuttua Henrik Melender ohjasi heidät värihuoneen ja maatilan töihin. Toiminnan laajentuessa hän palkkasi lisää työvoimaa. Vuonna 1907 hän avasi sekatavarakaupan talossaan olleessa liikehuoneessa. Kauppa menestyi, ja 1911 hän toteutti liiketilojen huomattavan laajennuksen. Hän kudotti myös kankaita myyntiin: kutojat saivat häneltä langat ja palauttivat kankaina. Useissa kodeissa kudonta jatkui säännöllisenä useita vuosia, ”aina oli joku tooleissa”. Näiltä ajoilta on säilynyt erään Niemelänkylän emännän kankaan ostoon liittyvä muistelus:

”Niin minä vanhaan hyvään aikaan värijärin puotista hurstialustan ostin. Violetissa sen sitten kastoin ja retonkina päälleni laitoin.”

Henrik Melender oli paikallisten yrittäjien näkyvimpiä. Parhaina vuosina hänen palveluksessaan oli viisitoista kodin ulkopuolista työntekijää. Liikevaihto kasvoi paikallisen tason mukaan huomattavaksi. Kokkolalaisen kauppias Finnilän ohella hän oli 1907 Ylivieskan suurin veronmaksaja.

Nuoruudessa Melender ja hänen vaimonsa olivat kokeneet uskonnollisen herätyksen. He lukeutuivat lestadiolaisiin, ja Ylivieskan rauhanyhdistys perustettiin heidän kodissaan 27.1.1896. Henrik Melender oli rauhanyhdistyksen kirjurina 1896–1900 ja 1914–21 ja johtokunnan jäsenenä 1896–1900 ja 1914–26. Hänellä oli myös kunnallisia ja seurakunnallisia luottamustoimia. Hän oli kunnallislautakunnan esimiehenä 1909–11 ja pitkään seurakunnan kirkkoneuvostossa.

Teollinen kehitys eteni myös vaatetusalalla. Pian 1. maailmansodan jälkeen uusi aika kulki vanhankansan värjärien ohi. Melenderin värjäämön toiminta hiljeni heti vapaussodan jälkeen.

Vanhemmat

talollinen Matti Gabrielinpoika Melender ja Liisa Greeta Abrahamintytär Hernesaho

Puoliso

14.11.1886 Edla Sofia Sparf, syntynyt 28.4.1866 Ähtävä, kuollut 27.2.1941 Ylivieska, vanhemmat Johan Jaakopinpoika Sparf ja Maria Greta Iisakintytär Sundqvist